|
Miesten ja naisten käsityksiä terveellisestä
ruoasta on selvitetty kahdessa tutkimuksessa. Ensimmäisessä
haastateltiin pääkaupunkiseudun kirvesmiehiä ja itäsuomalaisia
metsureita vuosina 1991 ja 1992, toisessa vuonna 1992 haastatellut naiset
olivat työntekijöitä sekä alempia ja ylempiä
toimihenkiöitä pääkaupunkiseudulta.
Miehet (40) ja naiset (36) olivat 40-50-vuotiaita ja kokopäivätyössä.
Valtaosa heistä oli perheellisiä. Haastatteluissa keskusteltiin
syömisestä ja ruokavaliosta yleensä sekä terveellisestä
ruoasta.
Naiset
Naisten puhe terveellisestä syömisestä oli yhtenevää
ravitsemussuositusten kanssa. Naisille terveyden ja ravinnon välinen
yhteys oli selvä ja he olivat koettaneet muuttaa syömistään
"terveellisempään" suuntaan. "Ruokatottumukset
on muuttunut aika paljon kun siit on toilotettu" (alempi toimihenkilö).
Terveellinen ruoka oli monipuolista ja tasapainoista. Se sisälsi
paljon vihanneksia ja kalaa, oli vähärasvaista ja suolaista
sekä mielellään itse tehtyä. Terveellisyys kiteytyi
pyrkimyksenä keveyteen. "Kala ja broileri on tullu ihan sen
takia, että oon pyrkiny hakee kevyempää" (ylempi
toimihenkilö).
Terveellisesti syöminen ei aina ollut helppoa. Terveellinen syöminen
näyttäytyi usein arkisten tapojen vastakohtana. Tarinoita
pizzojen, voin, kerman ja makeisten käytöstä säestettiin
naurulla. Juhla ja joskus poikkeustilanteissa oli sallittua syödä
jotakin "ihanaa lihottavaa" (työntekijä). Samalla
oltiin huolestuneita omasta vartalosta, sillä aina oli olemassa
ylensyömisen riski.
Haastatteluista välittyi vahva rasvan kammo, joka tuntuisi kertovan
menestyksekkäästä valistuksesta.
toisen palstan alkuun
|
|
Miehet
Terveellistä ruokaa koskeva kysymys ei innostanut miehiä
pitkiin pohdintoihin.
Miehet kuvailivat terveellistä ruokaa samoin kuin naiset: monipuolista,
runsaasti kasviksia. Tosin miehet pitivät terveellisenä myös
maukasta, lämmintä, kotona tehtyä ja itselle sopivaa
ruokaa, jonka raaka-aineet oli itse tuotettu.
Kaikki eivät pitäneet nykyisiä ravintosuosituksia sopivina
itselleen. "Kyllä se tuolla metässä rasva pallaa..."
(metsuri). Osa kirvesmiehistä oli kuitenkin sitä mieltä,
että myös kirvesmiesten tulee välttää rasvaa
ja suosia kasviksia. "Rakennusmiehillä on semmonen luulo,
että heinillä ei pärjää. Mä tiedän
kyllä et esimerkiks kiinalaiset tekee varmasti kolme kertaa raskaamman
työpäivän kun me ja ne tekee sen suunnilleen riisillä
ja kasviksilla" (kirvesmies).
Naisten ja miesten erot
Miehet ja naiset suhtautuivat eri lailla "poikkeamiin" terveellisestä
syömisestä. Ruumiillista työtä tekevät miehet
perustelivat "epäterveellisemmän" ruokansa sillä,
että raskaassa työssä ei voi syödä siten kuin
asiantuntijat suosittelevat, rehuilla ei pärjää, rasvalla
jaksaa. Naiset taas selittelivät "epäterveellistä"
syömistään "ihanine kermoineen ja rasvoineen"
poikkeuksena tai repsahduksena.
Naiset huolehtivat oman, lasten ja miehen ruokavalion terveellisyydestä
ja kantoivat syyllisyyttä kaikkien puolesta. Naiset yrittivät
sekä toteuttaa miehen ja lasten toivomukset että "opettaa"
heitä terveellisimmille tavoille. Miehet eivät olleet huolissaan
muiden perheenjäsenten syömisistä. Terveellistä
ravintoa koskevan tiedon lähteenäkin he mainitsivat työterveyshoitajan,
ravitsemusterapeutin, "emännän" naisen.
Ritva Prättälä, KTL
(90) 474 41
Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto
|
