Maahanmuuttajilla monenlaisia ravitsemuspulmia

Vantaan väestöstä ulkomaalaisia on 3 773 (2,3 %). Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat lähtöisin entisen Neuvostoliiton alueelta (1 184), Somaliasta (678), Ruotsista (170), Vietnamista (140), Lähi-Idästä (Turkki, Irak, Iran, yht. 225) ja entisen Jugoslavian (118) alueelta.

Vantaan pakolaistoimisto perustettiin 1991. Ravitsemuskysymyksissä moniammatillista kehittämistyötä on tehty siitä lähtien ja kokemusta on kertynyt etenkin työskentelystä islaminuskoisten somalien kanssa.

Kaupassa käynti painajaista

Pakolaisina Suomeen tulevista useat ovat kokeneet raskaita elämänvaiheita. Uudessa maassa miltei kaikki on uutta ja erilaista. Kaupassa valikoimien runsaus (esim. suomalainen jauhovalikoima) ja erilaisuus hämmentävät eikä pakkausmerkinnöistä monikaan ymmärrä mitään. Tuttuja kasviksia, mausteita jne. ei helposti löydä. Muslimille uskonnon ruokarajoitukset ovat tärkeitä ja huoli säädösten rikkomisesta on päivittäistä.

Koulussa lapset useinkaan eivät aluksi syö mitään, koska ruoka on niin erilaista. Peruna ja näkkäri tuntuvat todella kummallisilta, ja ruokavalio saattaa jäädä hyvinkin yksipuoliseksi (makaronia, tonnikalaa ja mehua) ellei apua arjen valintoihin löydy. Konkreettista ohjausta tulkki apuna tarvitaan eniten heti Suomeen saavuttua. Hyvästä ravitsemuksesta ja oman ruokakulttuurin vaalimisesta on turha puhua, jos jo ruoan ostaminen on ongelma.

Imetys loppuu lyhyeen

Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että pitkään imettävistä yhteisöistä saapuvat naiset lopettavat siirtolaisina imetyksen huomattavasti aiemmin. Tämä on havaittu myös Vantaan neuvoloissa. Täysimetys on harvinaista, korvike ja pullo ovat lisänä jo ensi elinviikkoista lähtien. Imetyksestä luovutaan vähitellen ensimmäisten kuukausien aikana. Esimerkiksi somaliperheissä tämä on ristiriidassa kotimaan perinteiden ja islamin säädösten kanssa. On esitetty, että korvikkeiden helppo saatavuus ja turvallisuus Suomessa olisivat syynä tähän. Osittain näin varmaan onkin, mutta kyse on paljon monimuotoisemmasta ongelmasta.

Suomessa maahanmuuttaja-äitien tilanne on varsin erilainen kuin kotimaassa. Yhteisön tuki vastasynnyttäneelle äidille on monessa kulttuurissa varsin vahva. Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi kulkee äidin mukana ja saa rintaa halutessaan.

toisen palstan alkuun

Suomessa islaminuskoinen maahanmuuttaja-äiti ei imetä julkisesti ja jo tämä rajoittaa imetystä. Äiti on myös usein yksin varsin ison lapsikatraan (6-8 lasta) kanssa, kun isä on erilaisilla kursseilla jne. Kotiapua on rajallisesti tarjolla ja ystävättäret ovat yhtä tiukasti kiinni omissa perheissään. Pulloruokinta tuntuu helpolta ja nopealta ratkaisulta.

Leikki-ikäiset "pullokoukussa"?

Kun uusi vauva syntyy, on edellinen lapsi usein 1 1/2 - 2 vuoden ikäinen. Hän saattaa jäädä isossa perheessä vähälle huomiolle ja ilmaista mustasukkaisuuttaan vahvasti syömisen kautta. Lisäksi lapset ulkoilevat vähemmän kuin suomalaislapset, sillä maahanmuuttaja-äidit viettävät harvoin aikaansa hiekkalaatikolla lasten kanssa. Energiset lapset turhautuvat sisällä ja mehu- tai maitopullo rauhoittaa nopeasti kiukuttelijan. Tuloksena on tuttipullo kainalossa kävelevä leikki-ikäinen, jolle ruoka ei maistu. Vanhemmat valittavat neuvolassa lapsen ruokahaluttomuutta

Erään 1 1/2-vuotiaan ns. ruokahaluttoman lapsen syömisiä selviteltäessä, kävi ilmi, että hän joi vuorokauden aikana vähintään viisi pullollista (à 2 dl) kulutusmaitoa ja kolme pullollista appelsiinitäysmehua. Maahanmuuttajaperheissä leikki-ikäisten syömisongelmien taustalta paljastuu lisäksi usein syömään pakottaminen, joka pahentaa ongelmia entisestään.

Gasellista pullukaksi

Muutettaessa kehitysmaasta hyvinvointivaltioon ruokavaliomuutos näkyy yleensä välittömänä aliravitsemusriskin vähenemisenä. Etenkin pienten lasten ja äitien tilanne paranee jopa dramaattisesti. Monissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että tämä kaikki altistaa myös länsimaisille ravitsemusperäisille ongelmille ja sairauksille, joita ajan myötä ilmaantuu maahanmuuttajille jopa enemmän kuin valtaväestölle.

Monissa perheissä naisen tärkein rooli on perheenäitinä toimiminen. Perheet ovat isoja ja tytöt osallistuvat varhain pikkusiskojen ja -veljien hoitamiseen sekä kotitöihin. Koulussa tytöt kokevat ja näkevät miten suomalainen teini-ikäinen elää. Kulttuuriristiriita kehittyvän nuoren tytön elämässä on suuri.

Vantaan kouluissa tämän on todettu heijastuvan maahanmuuttajatyttöjen tilanteeseen siten, että pituuskasvun loputtua esimerkiksi gasellimaisesta, sirosta somalitytöstä kehittyy vähitellen 14-15 vuoden iässä pyöreä, joskus reilustikin ylipainoinen pieni aikuinen. Nuoruusvaihe jää melko lyhyeksi. Monet tytöistä tiedostavat liikapainoisuuden ja haluaisivat olla hoikempia. Elämän ristiriidat saattavat myös heijastua syömättömyytenä, anoreksiaakin on maahanmuuttajatyttöjen parissa tavattu.

Maahanmuuttajien ravitsemusongelmia ratkaistaessa avain on moniammatillinen yhteistyö ja pitkään Suomessa asuneiden siirtolaisten kokemuksen hyödyntäminen.

Annika Nurttila
Vantaan kaupunki, elinoloyksikkö