Ravitsemussuositukset

Tunnetuimmat ravitsemussuositukset kuten Yhdysvaltojen RDA ja Euroopan Unionin tieteellisen elintarvikekomitean (SCF) suositukset keskittyvät edelleenkin pääasiassa ravintoainekohtaisiin saantilukuihin. Tämän takia pohjoismaissa on pidetty tärkeänä julkaista omia suosituksia, joissa myös energiajakauma ja sen vaatimat kehityksen suuntaviivat otetaan huomioon.

Ravintoainekohtaisia suosituksia tarvitsevat erityisesti ruokahuollon suunnittelijat ja toteuttajat sekä muut asiantuntijat. Yhtenäiset suositukset helpottavat eri väestöryhmien ravitsemispalvelujen toteuttamista esimerkiksi joukkoruokailussa. Samalla ruoalla voidaan tyydyttää tarpeet päiväkodeista kouluihin, työpaikoille ja vanhainkoteihin, jos ruoka on suunniteltu yleisten tavoitteiden mukaisesti ja ottaa huomioon myös erityistarpeet. Pikkulasten tarve määrittelee rasvan määrän, D-vitamiinissa katsotaan vanhusten tarpeita ja kalsiumia pitää olla riittävästi myöskin kasvuikäisille. Saantisuositukset on yleensä laadittu siten, että ne kattavat tarpeen 98-99 %:lla väestöstä. Yksittäisten ihmisten tarve on vaihteleva eikä sitä pidäkään verrata väestötason strategisiin suosituslukuihin.

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan v. 1987 julkaisemissa suosituksissa rajoituttiin antamaan asiantuntijoille ja suunnittelijoille tavoitearvot verraten suppeasta ravintoainevalikoimasta ja luovuttiin väestölle suunnatuissa yleisissä suosituksissa täysin määrällisistä suositusarvoista.

toisen palstan alkuun

Terveen väestön tavoitteiksi asetettiin ruokavalion monipuolisuus, tasapainoisuus, kohtuullisuus ja nautittavuus. Näitä havainnollistettiin ruokaympyrällä ja yksinkertaisilla suositeltavia ja vältettäviä ruokia koskevilla esimerkeillä. Tällainen lähestymistapa on myös alkanut kiinnostaa YK:n maatalousjärjestöä FAO:ta, joka on vastikään julkistanut ruokiin perustuvat väestösuositukset "Get the best from your food". Niissäkin painotetaan neljää yleistä tavoitetta: vaihtelevuutta ("Enjoy a variety of foods"), tarpeen mukaisuutta ("Eat to meet your needs"), laatua ja turvallisuutta ("Protect the quality and safety of your food") sekä aktiivisuuden ja kuntoisuuden säilyttämistä ("Keep active - stay fit").

Ajan myötä tiedot tarkentuvat ja elintarvikevalikoima sekä ihmisten tavat muuttuvat. Ravitsemussuosituksia muokataan tämän mukaisesti ja painotuksia muutetaan tarvittaessa tapahtuneen kehityksen mukaan. RDA-suosituksia tarkistetaan viiden vuoden välein ja pohjoismaiset suositukset on päätetty uudistaa aina kahdeksan vuoden välein. Voimassaolevat suomalaiset suositukset perustuvat 1980-luvun tietoon ja ajatteluun, jonka jälkeen väestön ravitsemuksessa monet asiat ovat jo ehtineet muuttua. Meilläkin on tullut aika tarkistaa suositusten ajanmukaisuus.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten kolmas painos valmistuu ja tullaan hyväksymään Pohjoismaisessa Ministerineuvostossa tämän vuoden kuluessa. Yhteistyönä tehdyt suositukset on helppo omaksua myös Suomessa. Terveelle väestölle tarkoitetut vanhat suosituksemme, jotka noudattavat tyyliltään nyt muuallakin omaksuttua linjaa, tulisi silti säilyttää, koska ne täydentävät asiantuntijoille suunnattua tietoa. Niidenkin sisältö olisi kuitenkin tarkistettava ja sopeutettava uusiin pohjoismaisiin suosituksiin. Uudella ravitsemusneuvottelukunnalla on hyvä tilaisuus jatkaa 1980-luvulla aloitettua edistyksellistä linjaa.

Antti Aro, KTL

(90) 474 41