Ruokavalio - enemmän kuin ravintoaineidensa summa

Väestön ruokatottumukset muuttuvat ja usein on aiheellista tarkistaa ruokavalio uudelleen. Joidenkin väestöryhmien ruokavaliot eivät vastaa suosituksia. Viimeaikaisten tutkimusten tulokset korostavat ruokavalion merkitystä turvallisena ja tasapainoisena vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä.

Suotuisaa kehitystä voi verrata vuonna 1968 julkistettuun pohjoismaisten ravitsemustieteen asiantuntijoiden suositukseen, jonka tavoitteena oli kansansairauksien ehkäisy muuttamalla väestön ruokatottumuksia. Tämä julkilausuma oli yksi ensimmäisistä ruokavaliosuosituksista - ja sen suuntaviivat pätevät edelleenkin: ravinnon energiapitoisuutta, rasvan kokonaiskulutusta ja tyydyttyneen rasvan osuutta sekä sokerin ja sokeripitoisten tuotteiden kulutusta tulisi vähentää. Vastaavasti vihannesten, hedelmien, perunan, rasvattoman maidon, kalan, vähärasvaisen lihan ja viljatuotteiden kulutusta tulisi lisätä.

Ruokavaliomallit kertovat kuvin

Ravitsemusasiantuntijat ovat tarjonneet välineiksi erilaisia ruokavaliomalleja kuluttajien terveyshakuisten valintojen edistämiseen. Yhteisön varallisuuden, tuotanto-olojen ja tuotannon painopisteiden mukaan määräytyy mitä elintarvikkeita suositellaan tai on varaa suosittaa pääasiallisimmiksi energian lähteiksi. Maatalouspoliittisista ja kulttuurisyistä peruna ja maito ovat Suomessa aina olleet ruokavaliomalleissa keskeisesti esillä.

Ruokavaliomallit esittelevät ruokavalikoimaa ja painottavat suositeltavia ruokaryhmiä. Ruokavaliomalli ilmaisee, että suositeltava ruokavalio sisältää tuoretta, herkullista ja värikästä ruokaa. Ruokaan perustuva ravitsemuskasvatus omaksutaan helpommin kuin tieto ravintoaineista, joiden määrää tai laatua ei voi silmin nähdä.

Ruokavaliosuositukset ovat osoittautuneet pysyvämmiksi kuin ravintoainekohtaiset suositukset niiden yleisten suuntaviivojen vuoksi. Ravintoaineiden tarvetta koskeva tieto pyrkii muuttumaan uuden tutkimustiedon myötä. Kuluttajien suhtautumista uuteen tietoon vaikeuttaa usein se, että ravinnontarpeesta puhutaan ravintoaineina ja myös tutkimusten tulokset usein keskittyvät ravintoaineisiin. Yksittäistä elintarviketta pitäisi aina arvioida osana pidemmän ajanjakson ruokavaliota. Yksittäinen elintarvike ei ole paha, vasta pitkäaikainen ruokavalio voidaan luokitella hyväksi tai huonoksi.

toisen palstan alkuun

Ruokaympyrä

Suomen viimeisimmissä ravitsemussuosituksissa suositusten mukaiseen ruokavalioon päästään valitsemalla elintarvikkeita monipuolisesti, pyrkimällä tasapainoiseen ruokavalioon valitsemalla runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä elintarvikkeita, syömällä kohtuullisesti siten, ettei paino nouse, ja kiinnittäen huomiota ruoan maittavuuteen. Suomalaisessa ruokaympyrässä elintarvikkeet ryhmitellään samankaltaisen alkuperän ja ravintokoostumuksen mukaisesti. Valitsemalla kustakin ryhmästä päivittäin kuluttaja turvaa ruokavalion monipuolisuuden.

Ruokavaliomalli sisältää sääntönä lähinnä seuraavan: vältä rasvaa ja sokeria. Sokeri ei sisälly lainkaan ruokaympyrään ja rasvalohko on muita pienempi. Ruokavalioon tulee sisältyä myös mielihyvää tuottavia valintoja. Yhdelle se on hedelmiä, toiselle suklaata, kolmannelle kahvileipää. Ruokavaliomalli ei estä toteuttamasta sellaista ruokavaliota, jossa yhden ryhmän (esim. liha) käyttö korvataan muiden ryhmien tuotteilla (esim. vilja ja proteiinipitoiset kasvikset).

Ruokavaliomallin soveltaminen vaatii hieman paneutumista: on osattava päätellä valitseeko marjat tuoreina, pakastettuina vai makeana hillona. On osattava valita rasvaisen kasvispaistoksen tai keitettyjen tai raastettujen kasvisten välillä. Perussuositus on mahdollisimman käsittelemättömät tuotteet. Tällöin välttää lisätyn rasvan, makeutuksen ja muut lisäaineet.

Ruokavaliomalli on viestinnän apuväline, ja usein henkilökohtainen tuki on sen rinnalla välttämätöntä. Ruokaympyrässä on myös määrällinen käyttösuositus, jota voi käyttää ohjeellisena normina esim. arvioitaessa, mikä on runsasta kasvisten käyttöä.

Ruokapyramidi

Ruokaympyrän rinnalla Suomessakin on käytetty ruokapyramidia. Pyramidin perusta sisältää energiansaannin kannalta keskeiset elintarvikkeet (vilja ja peruna). Seuraavalla tasolla ovat hedelmät ja kasvikset, joita suositellaan runsaasti (vähintään viisi kertaa päivässä). Kolmannella tasolla ovat ruokavalion laatua täydentävät tuotteet (maito, liha, kala ja muna). Ruokavalion huipulla ovat satunnaiset herkut, jotka sisältävät runsaasti energiaa sokeri- ja rasvapitoisuutensa vuoksi. Seuraava suomalainen ruokavaliomalli saattaa olla taas pyramidin muotoinen, ja vähän erilainen eri sukupuolille ja ikäryhmille.

Marja-Leena Ovaskainen, KTL

(90) 474 41