|
Useat äskettäin julkaistut raportit näyttävät
yhtäpitävästi viittaavan siihen, että osa äidiltään
tartunnan saaneista lapsista voi päästä viruksesta eroon
ja ilmeisesti parantua pysyvästi. Eräiden arvioiden mukaan
näin kävisi jopa joka kymmenennelle tartunnan saaneelle lapselle.
Ennen synnytystä äidille aloitettu ja lapsen pari ensimmäistä
elinkuukautta kattava AZT-hoito näyttävät parantavan
tätä mahdollisuutta.
HIV-positiivisten äitien lapsista 15-30 prosenttia saa tartunnan
joko raskauden aikana tai synnytyksessä. Tutkimukset osoittavat,
että noin kolmasosa tartunnoista tapahtuu parin synnytystä
edeltävän kuukauden aikana ja loput synnytyksen yhteydessä
tai pian sen jälkeen. Imetys lisää tartunnan riskiä
10-20 prosenttia.
AZT-lääkityksellä tartunnan riski voidaan alentaa kolmasosaan.
Hoito on aloitettava äidille jo ennen synnytystä ja jatkettava
lapselle kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Lääkityksestä
ei ole havaittu seuraavan pahoja sivuvaikutuksia, joskaan lasten pitkäaikaisvaikutuksista
ei vielä ole kovin paljon tietoja.
Voiko tartunnasta parantua
Onko HIV-tartunnasta aina seurauksena pysyvä, koko loppuiän
kestävä infektio vai onko myös abortiivinen, ohimenevä
infektio mahdollinen? Viime vuoden aikana on julkaistu useita uskottavan
tuntuisia tutkimuksia, joissa HIV-tartunnan saanut lapsi on näyttänyt
päässeen eroon viruksesta. Monet tutkimuksista ovat erittäin
perusteellisia ja laboratoriovirheiden mahdollisuus on tarkoin suljettu
pois. Eräässä tutkimuksessa 49:stä tartunnan saaneesta
lapsesta 12 muuttui viruksen suhteen negatiiviseksi. Näistä
viidellä oli käytetty AZT-hoitoa. Lapsia on seurattu pisimmillään
kuusi vuotta, eikä infektion uusiutumista ole havaittu. Eläinkokeissa
hoidon teho riippui siitä, kuinka pian altistuksen jälkeen
hoito aloitettiin. Kenties vastasyntyneiden kohdalla koko mahdollisen
tartunta-ajan jatkuva hoito on menestyksen avain.
Tartunta vai ei
Milloin voidaan sanoa, että lapsi ei ole saanut tartuntaa tai
että infektio on ollut ohimenevä? Äidin IgG-luokan HIV-vasta-aineet
läpäisevät istukan ja sotkevat vasta-aineiden osoittamiseen
perustuvaa laboratoriodiagnostiikkaa.
toisen palstan alkuun
|
|
Vasta-aineiden häviäminen on luotettava
merkki siitä, ettei lapsella ole tartuntaa. Vasta-aineet häviävät
tavallisesti 9 kuukauden ikään mennessä, mutta saattavat
säilyä jopa 18 kk. Viruksen viljely- ja PCR-tutkimuksen avulla
tartunta pystytään varmistamaan jo ensimmäisen elinviikon
aikana noin puolella tapauksista, ja yli 90 prosentilla kolmen kuukauden
ikään mennessä. Vaikka varma poissulku onkin vaikeampaa
kuin tartunnan osoittaminen, antavat tutkimukset arvokkaita viitteitä
tilanteen kehittymisestä.
HIV-positiivisten äitien vastasyntyneiden lasten tartunnan toteaminen
(Yhdysvaltain Centers for Disease Control'in mukaan)
HIV-positiivisen äidin lapsi on saanut HIV-tartunnan,
jos
- alle 18 kuukautta vanhasta lapsesta on saatu positiivinen tulos
kahtena eri ajankohtana yhdellä tai useammalla seuraavista menetelmistä:
HIV-viljely, HIV-PCR tai HIV-antigeenin osoitus
- yli 18 kuukautta vanhasta lapsesta on saatu kaksi varmistettua positiivista
vasta-ainetulosta tai
- lapsen tila täyttää AIDSille asetetut kriteerit
HIV-positiivisen äidin lapsi ei ole saanut HIV-tartuntaa,
jos
- 6-18 kuukauden ikäisestä lapsesta on saatu ainakin kaksi
peräkkäistä negatiivista vasta-ainetulosta tai yli
18 kuukauden ikäisestä lapsesta ainakin yksi negatiivinen
vasta-ainetulos
- muilla menetelmillä ei ole saatu viitteitä tartunnasta
- lapsella ei ole AIDSiin viittaavaa tilaa
KTL seuraa Suomessa esiintyvien HIV-kantojen ominaisuuksia ja toivoo,
että myös kaikista vastasyntyneiden tartuntaepäilyistä
toimitettaisiin KTL:n HIV-laboratorioon näytteet fylogeneettistä
analyysia ja evoluution seurantaa varten.
Marja-Leena Kantanen, KTL
(90) 47 441
|
