Kampylobakteerilöydökset ovat lisääntyneet

Kampylobakteerilöydöksiä raportoitiin vuonna 1995 Suomessa 2 272. Vastaavana ajanjaksona salmonellojen raportoitu kokonaismäärä oli 3 326, yersinioiden 969 ja shigellojen 72.

Orion Diagnostican bakteeriraporttien perusteella kampylobakteerilöydösten määrää voidaan seurata aina vuodesta 1981. 1980-luvun alun kasvavissa luvuissa vaikutti selvästi kampylobakteeri-infektioiden diagnostiikan yleistyminen. Vuonna 1987 raportoitujen kampylobakteerilöydösten määrä ylitti ensimmäisen kerran tuhannen rajan. Vuoden 1990 huippulukemasta (2 540) löydökset vähenivät tasaisesti parin sadan vuosittaista vauhtia aina vuoteen 1993 (1 600). Parin viime vuoden ajan suunta on ollut taas nouseva ja edellisvuoteen verrattuna vuoden 1995 löydökset lisääntyivät 18 prosenttia.

Tartunnat tuodaan ulkomailta

Valtaosa (n. 80 %) kampylobakteeritartunnoista saadaan ulkomailla. Helsingin yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen bakteriologian ja immunologian osastolla (ent. serobakteriologian laitos) eristettiin vuonna 1995 kaikkiaan 330 kampylobakteeria, joista 276 oli Campylobacter jejunita ja 52 Campylobacter colia. Yhteensä 184 potilaan sairastumista edeltävä matkustusanamneesi tiedettiin. Tämän pienen aineiston perusteella ei ainakaan vaikuta siltä, että kotimaisten tautitapausten määrä olisi ollut poikkeuksellisen korkea viime vuonna, päinvastoin. Espanjasta, Turkista ja Intiasta saatiin 42 prosenttia kaikista tartunnoista, joita ulkomaanmatkailun tiedettiin edeltävän. Seuraavaksi yleisimpiä kampylobakteerin tuontimaita olivat Eesti ja Ranska. Marokko ja Tunisia olivat seuraavina listalla.

Vuoden 1995 löydösten vuodenaikajakauma noudattaa jo aiemmin havaittua linjaa: valtakunnallisen tartuntatautirekisterin mukaan 47 prosenttia raportoiduista kampylobakteerilöydöksistä ilmoitettiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Lähes puolet (46 %) raportoiduista kampylobakteereista eristettiin nuorilta aikuisilta (20-39 v.).

toisen palstan alkuun

Sairaanhoitopiireittäin asiaa tarkasteltaessa kampylobakteeri-infektion suurin ilmaantuvuus löytyi viime vuonna ehkä yllättäen Ahvenanmaalta (10,73 tapausta 10 000 asukasta kohden) Helsigin sairaanhoitopiirin (9,50) tullessa toiselle sijalle. Ei ole tiedossa, johtuuko ahvenanmaalaisten ykkössija aktiivisesta matkustelusta vai kotimaisten tapausten runsaslukuisuudesta.

Resistentit kannat yleistyvät

Kampylobakteerien keskuudessa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien raportoitu fluorokinoloniresistenssin huolestuttavaa lisääntymistä. Kotimaisessa tutkimuksessa havaittiin, ettei yksikään vuosina 1978-80 eristetty kanta ollut resistentti siprofloksasiinille, mutta vuonna 1990 eristetyistä kannoista jo yhdeksän prosenttia oli resistenttejä. Fluorokinoloniresistenssi on tästä vähitellen lisääntynyt parin prosentin vuosivauhtia, ja vuonna 1995 kliinisteoreettisella laitoksella eristetyistä kampylobakteerikannoista jo 20 prosenttia oli resistenttejä siprofloksasiinille. Kuitenkin erytromysiiniresistenssi on pysynyt koko ajan matalana (1 - 2 %).

Fluorokinoloniresistenssiä on myös raportoitu muualta Euroopasta, ja esim. Espanjassa paikoitellen jopa puolet kampylobakteerikannoista on resistenttejä. Espanja on yleisin suomalaisten matkakohde, josta kampylobakteerin saattaa tuoda tullessaan.

Viitteet: H. Rautelin, OV Renkonen, T.U. Kosunen. Emergence of fluoroquinolone resistance in Campylobacter jejuni and Campylobakter coli in subjects from Finland. Antimicrob Agents Chemother 35: 2065-2069, 1991.

JL Gomez-Garces, R Cogollos, JI Alos. Susceptibilities of fluoroquinolone-resistant strains of Campylobacter jejuni to 11 oral antimicrobial agents. Antimicrob Agents Chemother 39: 542-544, 1

Hilpi Rautelin, Helsingin yliopiston kliinisteoreettinen laitos, bakteriologian ja immunologian osasto

(90) 43 461