Mammografiaseulonnasta poisjääneistä puolet käy kuvauksissa muualla

Muualla kuvatut ovat kaupunkilaisia ja hyvin ansaitsevia naisia, jotka käyvät säännöllisesti gynekologin tarkastuksissa. Noin kolmannes poisjääneistä on naisia, jotka eivät käy kuvauksissa muuallakaan. He eivät koe seulontaa tarpeelliseksi ja he käyttävät yleensäkin vähän terveydenhuollon palveluja. Lisäksi nämä naiset ovat muita masentuneempia ja sosiaalisesti yksinäisempiä, ja he myös tupakoivat enemmän. Seulontaan osallistuneet ovat tyypillisesti parisuhteessa eläviä ja osallistuvat ahkerasti myös kohdunkaulan syövän joukkotarkastuksiin.

Nämä tulokset perustuvat noin 1 500 naisen kyselytutkimukseen. Seulontaan osallistumista tutkittiin Mielenterveyden osaston ja seulonnan toteuttajien, mm. Syöpäjärjestöjen yhteistyönä vuosina 1992-95. Tutkimus on osa lähes 20 000 naisen seurantatutkimusta, jossa arvioidaan rintasyöpäseulonnan psyykkisiä vaikutuksia.

toisen palstan alkuun

Harva uskoo rintasyövän paranemiseen

Tutkittavien käsitys rintasyövän parannettavuudesta oli pessimistinen: vain kolmannes niin seulontaan osallistuneista kuin poisjääneistä uskoi, että yhdeksän kymmenestä varhain löydetystä rintasyövästä on parannettavissa. Rintasyövän yleisyys tiedettiin paremmin - sen tiesi joka toinen tutkittava.

Valtakunnallisesti toteutettu seulonta tuo kuvausmahdollisuuden kaikkien ulottuville. Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu mammografiaseulonnan pienentävän rintasyöpäkuolleisuutta noin kolmanneksella, etenkin yli 50-vuotiailla. Mammografiaseulonnassa mahdollinen syöpä voidaan löytää pienenä ja paikallisena, jolloin sen ennuste on hyvä. Jokaisen naisen seulontaan osallistuminen on tarpeen, jotta luotettavasti voitaisiin arvioida seulonnan vaikutus rintasyöpäkuolleisuuteen.

Viite:

Arja R. Aro: "Mammografiaseulontaan osallistumista selittävät psykososiaaliset tekijät", KTL:n julkaisusarja A2/1996

Arja R. Aro, KTL

(90) 474 4264,
sähköposti Arja.Aro@ktl.fi