| Vuonna 1995 eri puolilta Suomea kerätyistä hengitystie- ja otiittinäytteistä eristetyistä pneumokokeista 94,5 prosenttia oli penisilliinille herkkiä. Kannoista 1,2 prosenttia oli penisilliinille resistenttejä (MIC³ 2 mg/ml) ja lisäksi 4,3 prosenttia herkkyydeltään alentuneita (MIC 0,125-1 mg/ml). Suomalaiseen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmään (FiRe) kuuluvista 21 kliinisen mikrobiologian laboratoriosta kerättiin alkuvuodesta 1995 kustakin noin 50 pneumokokkikantaa. KTL:ssa mitattiin herkkyydet mikrobilääkkeille maljalaimennusmenetelmällä. Jos herkkyys penisilliinille oli alentunut, bakteerilaji varmistettiin KTL:ssa ja sen seurauksena 7/52 osoittautui muuksi streptokokiksi kuin pneumokokiksi. Lopulliseksi pneumokokkien määräksi tuli 807. Yli puolet kannoista, 54 prosenttia, oli peräisin välikorvasta, 19 prosenttia nenän sivuonteloista, 14 prosenttia nenänielusta, 3 prosenttia nielusta ja 6 prosenttia alemmista hengitysteistä. Kannoista 44 prosenttia oli alle 2-vuotiaiden näytteistä ja 9 prosenttia yli 16-vuotiailta. Penisilliinille resistenttejä kantoja oli kaikkiaan kymmenen (1,2%) ja ne olivat peräisin kahdeksasta laboratoriosta eri puolilta maata. Jokainen oli resistentti penisilliinien lisäksi myös kefalosporiineille ja sulfatrimetopriimille. Joukossa oli viisi moniresistenttiä kantaa, jotka olivat penisilliinien ja kefalosporiinien lisäksi resistenttejä vähintään kahdelle muulle lääkkeelle. Edellisessä keräyksessä ei penisilliiniresistenssiäVuosina 1987-90 suoritettiin edellinen vastaava keräys, jolloin tutkittiin alle 6-vuotiaiden lasten välikorvanäytteistä eristettyjä pneumokokkeja. Silloin ei löytynyt yhtään penisilliinille resistenttiä kantaa ja herkkyydeltään alentuneita kantojakin oli vain 1,7 prosentia. toisen palstan alkuun | | Vastaavat luvut nyt tutkitussa lasten välikorvanäytteistä eristetyssä aineistossa (N=376) olivat 1,9 prosenttia resistenttejä ja 4,3 prosenttia herkkyydeltään alentuneita. Verrattaessa näitä välikorvanäytteistä kerättyjä aineistoja keskenään muiden bakteerilääkkeiden suhteen, todettiin, että sulfatrimetopriimiresistenssi lisääntyi selvimmin, 4,5 prosentista 12,5 prosenttiin. Erytromysiinille resistenttejä kantoja oli viisi vuotta aikaisemmin 0,6 prosenttia, nyt 2,4 prosenttia. Kefaklorille resistenttejä kantoja oli silloin 0,3 prosenttia verrattuna nykyiseen 2,9 prosenttiin. Kansainvälisesti katsoen pneumokokin resistenssi on yhä alhaisella tasolla. Koska resistentit kannat ovat lisääntyneet, näytteiden otto erityisesti komplisoituneissa ja toistuvissa hengitystieinfektioissa on entistä tärkeämpää sekä potilaan hoidon suuntaamisen kannalta että resistenssitilanteen seuraamiseksi. Taulukko: Vuonna 1995 21 laboratoriosta kerättyjen 807 pneumokokin lääkeherkkyys hengitystie- ja korvatulehduksissa. Viite: Nissinen A, Leinonen M, Huovinen P, Herva E, Katila ML, Kontiainen S, Liimatainen O, Oinonen S, Takala AK, Mäkelä PH. Antimicrobial resistance of Streptococcus pneumoniae in Finland, 1987-1990. Clin Infect Dis 20:1275-80, 1995. Raija Manninen, Pentti Huovinen, KTL (921) 251 9255 Antti Nissinen, Keski-Suomen keskussairaala (941) 691 811 Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä, FiRe |