Seulonnoilla on mielenterveydellisiä vaikutuksia

Seulonnalla voidaan löytää tauti vielä oireettomassa varhaisvaiheessa, jolloin sen ennuste on parempi. Tautiseulonnoissa löytyvien tapausten määrät ovat yleensä pienet, mammografiaseulonnassa alle puoli prosenttia seulotuista. Riskitekijäseulonnoissa (verenpaine ja kolestoroli) saatetaan löytää suuri määrä riskin omaavia ihmisiä. Riskeihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan muuttamalla elintapoja, mutta mahdollisesti myös lääkityksellä. Taudinkantajia seulomalla voidaa valmistaa ihmisiä tulevaan - valintoihin ja myös sairastumiseen.

Vaikuttaa myönteisesti ja kielteisesti

Seulontojen mielenterveysvaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Ne liittyvät sekä seulontaprosessiin että löydöksiin ja niiden merkitykseen. Parhaimmillaan seulontakutsu tai kampanja toimii herättäjänä ja motivoi terveelliseen käyttäytymiseen sekä elintapojen muuttamiseen. Seulontatuloksen perusteella ihminen pystyy myös paremmin vaikuttamaan terveyttään koskeviin valintoihin ja päätöksiin. Seulontaprosessi monine testauksineen, odotuksineen, tautiepäilyineen ja tuloksineen saattaa kuitenkin olla stressaavaa.

Rutiiniluonteisesta seulonnasta jatkotutkimuksiin joutuminen huolestuttaa ihmisiä, vaikka seulontalöydös lopulta osoittautuisikin normaaliksi. Näin käy varsinkin silloin, kun lähipiirissä tai suvussa on esiintynyt tutkittua tautia tai ihmisellä itsellään on tautia muistuttavia oireita. Toisaalta on havaittu, että pitkään tautiriskin varjossa eläneet eivät kovin paljon ahdistukaan, kun he lopulta saavat kuulla sairastavansa parantumatonta tautia. Epävarmuuden vaihtuminen varmuudeksi tuo jo sinänsä helpotuksen.

toisen palstan alkuun

Miten voi tukea pelokkaita

Laajamittaisessa seulonnassa mielenkiinto kohdistuu yleensä löytyviin (tauti)tapauksiin. Ongelmaksi jää se, miten tukea niitä, jotka eivät osallistu seulontaan tai niitä, jotka eivät saa tai halua vastausta, niitä, jotka ovat osoittautuneet vääriksi epäilyiksi sekä niitä, jotka ovat kuulleet suvussa esiintyvästä taudista, mutta eivät halua tietää asiasta omalla kohdallaan jne.

Seulontalöydös ei aina paranna taudin ennustetta - tällöin tieto sairaudesta on tullut vain normaalia aikaisemmin. Erityisesti monitekijäisissä taudeissa tieto tautiriskistä asettaa sekä ihmiset että terveydenhuollon monimuotoisten ja mahdollisesti pitkäkestoisten muutos- ja hoitovaatimusten eteen. Miten tehdä valintoja ei vain elintapojen ja uran suhteen, vaan mahdollisesti myös elinkumppanin valinnan suhteen? Miten tukea ihmistä, joka saa tietää esimerkiksi skitsofrenian kulkevan suvussa? Vapauttaako tieto, että mielenterveyden häiriö periytyy, syyllisyydestä kasvatusvirheissä vai tuoko se vain lisää painolastia?

Resurssikysymys seuraa seulontaa

Terveydenhuollolle riskitekijäseulonnat asettavat jatkotutkimus-, seuranta- ja mahdollisesti hoitovastuun, joka vaikuttaa laajastikin resurssien käyttöön. Tästä meillä on kokemusta aktiivisen kolesteroliseulonnan ajalta 1980-luvulta.

Teknologian kehitys antaa mahdollisuudet seuloa hyvin monia tauteja, riskitekijöitä, kantajuutta ja ominaisuuksia. Kokeiluluonteisena aloitettu seulontaohjelma muuttuu helposti käytännöksi, jolloin ohjelman kokonaisarviointi saattaa unohtua. 'Se, jolla on vasara, näkee nauloja kaikkialla'. Kansanterveyden kokonaisuuden kannalta on tarpeen kuitenkin jatkuvasti tutkia, mitä kannattaa seuloa ottaen huomioon seulonnan niin myönteiset kuin kielteisetkin vaikutukset.

Arja R. Aro, KTL

(90) 474 4264,
sähköposti Arja.Aro@ktl.fi