Y. enterocolitica -ripuli - kesän ja pikkulasten tauti

Ripulin ja vatsakipujen lisäksi Y. enterocolitica voi aiheuttaa myös invasiivisia tautimuotoja kuten mesenteriaalista lymphadeniittia ja autoimmuunikomplikaatioita kuten reaktiivista artriittia ja kyhmyruusua. Toisin kuin salmonelloilla kaikki Y. enterocolitica -kannat eivät ole patogeenisia, vaan ainoastaan tietyt serotyypit kuten mm. O3, O5, O8 ja O9. Muita patogeenisten kantojen tunnusmerkkejä ovat mm. virulenssiplasmidit (esim. ns. CRMOX positiivisuutena todettava plasmidi) sekä kyvyttömyys käyttää salisiinia ja hajottaa eskuliinia.

Ulosteviljelylöydöksen merkitys

On ollut epäselvää, kuinka usein ulostenäytteestä löytyvät Y. enterocolitica -kannat ovat serotyypin ja/tai muiden yllämainittujen kriteerien perusteella patogeenisia ja mitä kliinisiä oireita eri yersinia-löydöksiin liittyy. On myös arveltu, että Suomessa suoran ulosteviljelyn ohella yleisesti käytetty kylmärikastusmenetelmä suosisi ei-patogeenisten kantojen löytymistä. Helsingin kaupungin laboratorioyksikön kliinisen mikrobiologian ja Helsingin yliopiston serobakterologian laitoksen bakteeriosastoille yhden vuoden aikana (1992/1993) tutkittavaksi lähetetyistä 13 500 ulosteviljely-1 -näytteestä selvitettiin eristettyjen yersinia-kantojen patogeenisuus tutkimalla sekä serotyyppi että muut ylläluetellut patogeenisuuskriteerit. Potilaiden kliiniset oireet (ripuli, kuume, kyhmyruusu, niveloireet, mesenteriaalinen lymfadenitis), sairaalahoito ja mahdollinen edeltävä ulkomaanmatka selvitettiin hoitavalta lääkäriltä.

Yersinian yleisyys

Ulosteviljely-1 -näytteistä 201:ssä (1,5 %) löytyi yersinia. Tavallisin niistä oli Y. enterocolitica, joita oli 186 (93 %). Muita olivat Y. pseudotuberculosis (6), Y. frederiksenii (3) ja Y. kristensenii (6). Reilu kolmannes Y. enterocolitica -kannoista (71 kpl, 38 %) löytyi vain kylmärikastuksen jälkeen.

Patogeeniset kannat

Valtaosa Y. enterocolitica -kannoista oli patogeenista serotyyppiä: 71 prosenttia serotyyppiä O3, seitsemän serotyyppiä O5 ja yksi prosentti serotyyppiä O9. Serotyyppiä O8 (Pohjois-Amerikassa tavallinen) ei löytynyt lainkaan, ja 22 prosenttia Y. enterocolitica -kannoista ei tyypittynyt käytettävissä olevilla seerumeilla. Kylmärikastuksen kautta löytyi 21 prosenttia O3-kannoista, kaikki O5-kannat ja ei-tyypittyvistä noin 80 prosenttia. Käytännössä kaikki Y. enterocolitica serotyyppi O3 -kannat (kaikki suoran viljelyn ja 90 % kylmärikastuksen avulla todetuista) ja kolmannes serotyypin O5 kannoista todettiin patogeenisiksi myös muilla käytetyillä testeillä. Näillä testeillä myös neljännes niistä kannoista, joiden serotyyppiä ei saatu määritettyä, oli patogeenisia.

toisen palstan alkuun

Alueelliset ja vuodenaikavaihtelut

Y. enterocolitica -löydösten yleisyydestä maan eri osissa tietoa on saatavissa valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä vuodelta 1995. Eristysten määrässä näyttää olevan alueellista vaihtelua, ja insidenssissä eri sairaanhoitopiirien välillä kuusinkertaisia eroja. Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa, joilta tutkitut ulostenäytteet olivat, edustaa vuoden 1995 tilanteen perusteella korkeahkon insidenssin aluetta. Y. enterocolitican esiintyvyydessä oli myös selviä vuodenaikavaihteluita. Yersinia-eristykset kasautuivat loppukesään ja alkusyksyyn, elo-lokakuuhun. Tapaukset olivat yksittäisiä, ja vain 15 prosenttia potilaista oli käynyt kahden edeltävän kuukauden aikana ulkomailla.

Eri ikäisistä eristetyt yersinia-kantojen serotyypit poikkesivat toisistaan. Y. enterocolitica serotyyppi O3 -kantoja löytyi erityisesti lapsista ja nuorista aikuisista. Kolmannes O3-löydöksistä oli alle 15-vuotiaista, viidennes alle 5-vuotiaista. Ei tyypittyvien Y. enterocolitica -eristysten määrä sen sijaan lisääntyi iän myötä.

Oireet

Vain 2 % potilaista, joiden ulosteesta yersinia löytyi, oli oireettomia. Noin 80 prosentilla oli ripulia, 60:lla kuumetta ja kolmasosalla vatsakipuja. Potilailla, joilta löytyi Y. enterocolitica suoran viljelyn tai kylmärikastuksen kautta oireet olivat samankaltaiset. Vain kuumetta oli suoran viljelöydöksen ryhmässä useammin kuin kylmärikastusryhmässä. Niveloireita oli kylmärikastusryhmässä useammin, kyhmyruusua yhtä usein ja mesenteriaalista lymfadeniittia harvemmin kuin suoran viljelyn ryhmässä. Potilaista viidenneksellä ei ollut ripulia. Näillä potilailla oli niveloireita kolme kertaa, kyhmyruusua kahdeksan kertaa, ja mesenteerista lymfadeniittia kaksikymmentä kertaa useammin kuin ripulipotilailla. Lisäksi he joutuivat sairaalahoitoon noin 10 kertaa useammmin kuin ripulipotilaat.

Kaiken kaikkiaan niveloireita, kyhmyruusua tai mesenteeristä lymfadeniittiä todettiin 15 prosentilla. Lähes 40 prosenttia Y. enterocolitica kannoista löytyi vasta kylmärikastuksen jälkeen, joten se on edelleen hyödyllinen osana rutiiniviljelyä. Pääosa suolistoinfektioita aiheuttavista kannoista on serotyyppiä 03, mutta erityisesti aikuisilla tavataan serotyypiltään muitakin kantoja.

Taulukko:

Y .enterocolitica -tapausten lukumäärät ja ilmaantuvuus (tapaus/10 000 asukasta) sairaanhoitopiireittäin

Viite:

Kontiainen S, Sivonen A, Renkonen O-V. Increased yields of pathogenic Yersinia enterocolitica strains by cold enrichment. Scan J infect Dis 26: 685-691, 1994

Sirkka Kontiainen, Auroran sairaala

(90) 470 2493

Aulikki Sivonen, Helsingin yliopisto

(90) 43 461