EuroSurveillance - tartuntatautitietoa EU-maista

EuroSurveillancen ensimmäinen numero nosti esille Suomen pahenevan syfilistilanteen esimerkkinä siitä, että "vanhankin" sukupuolitaudin esiintyvyyttä täytyy seurata tarkoin. Toisaalta Suomen ongelma osoittaa, että EU:n valtiolliset rajat ovat usein keinotekoisia tartuntatautien leviämisen kannalta.

Ruotsissa verotoksiinia muodostava E.coli 0 157 bakteeri (EHEC) aiheutti 110 sairastapauksen epidemian heinäkuusta 1995 helmikuuhun 1996. Vaikka tartunnanlähde ei toistaiseksi ole paljastunut laajasta ja yksityiskohtaisesta tapaus-verrokkitutkimuksesta huolimatta, epidemia johti mikrobiologisten laboratorioiden käytäntöjen muutokseen. Nyt kaikista veriripuliulosteista tutkitaan rutiinisti EHEC. Viime tammikuusta lähtien EHEC:n aiheuttamat infektiot ovat olleet Ruotsissa ilmoitettavia tartuntatauteja.

Portugalilainen raportti lastentarhan shigellaepidemiasta korosti hyvän hygienian merkitystä taudin leviämisen ehkäisemisessä. Kirjoittajat spekuloivat, että shigellan mikrobilääkeresistenssi sekä sairastuneiden lasten paluu tarhaan jo toipilasvaiheessa olivat merkityksellisiä tekijöitä infektion uudelleen leviämiselle.

Katsaus eurooppalaiseen tuberkuloosin seurantaan kertasi v. 1994 asetetun työryhmän suositukset tuberkuloosin tapausmääritelmästä, tiedonkeruusta, raportoinnista ja analyysista matalan esiintyvyyden maille.

EuroSurveillance No 1, 1996 (heinäkuu)

Hiltunen-Back E et al. Increase of syphilis in Finland related to the Russian epidemic.
Ziese T et al. Outbreak of Escherichia coli 0157 in Sweden.
Suspiro A et al. An outbreak of shigellosis in a child care institution in Queluz, Portugal - 1995.
Schwoebel V et al. Surveillance of tuberculosis in Europe.

toisen palstan alkuun

EuroSurveillancen toisessa numerossa on kaksi epidemiaselostusta: Salmonella Dublin -epidemia selvitettiin sveitsiläis-ranskalaisen yhteistyön avulla. Aiheuttajabakteeri löytyi pastöroimattomasta maidosta tehdystä ranskalaisesta juustosta. Koska pastörointia ei voida edellyttää Ranskassa kulttuurisista, sosiaalisista ja taloudellisista syistä, tuotantoketjun muun hygienian tason vaatimukset korostuvat. Lopuksi kirjoittajat suosittelevat, että infektioille herkät välttäisivät pastöroimattomia maitotuotteita.

Hollannin ensimmäisen kryptosporidioosiepidemian alkulähde jäi epäselväksi, vaikka tautiin sairastuneiden altistumista saastuneelle uimavedelle olikin syytä epäillä tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella. Kirjoittajat havaitsivat kryptosporidioosin esiintymisessä vuodenaikavaihtelua, mutta toteavat, että tämän parasiitin osuudesta ripulinaiheuttajana ja tartunnanlähteistä tiedetään ylipäänsä liian vähän.

Kurkkumädän uutta tulemista valottaa kaksi artikkelia: muistutuksena hollantilainen tapausselostus kuolemaan johtaneesta difteriaepäilystä, jonka taudinaiheuttaja ei kuitenkaan varmistunut ja niin sanottu Euroroundup-kooste, jossa luodaan katsaus kurkkumädän historiaan, esitellään mahdollisia syitä kurkkumätäepidemian puhkeamiseen entisen Neuvostoliiton alueella sekä kerrataan tartunnantorjunnan mahdollisuuksia niissä maissa, jotka jo ovat kurkkumädän juurineet.

EuroSurveillance No 2, 1996 (elokuu)

Vaillant V et al. Outbreak of Salmonella dublin infection in France, November-December 1995.
van Asperen A et al. An outbreak of cryptosporidiosis in the Netherlands.
van Steenbergen JE et al. Response to a suspected case of diphtheria in Dordrecht, The Netherlands.
Rey M et al. Diphtheria's European come back.

EuroSurveillance on luettavissa myös sähköisessä muodossa ranskan-, englannin-, espanjan- ja portugalinkielisenä: http://www.b3e.jussieu.fr/ceses.

Kysymyksiin EuroSurveillance-lehden sisällöstä, jakelusta, yms. vastaa Hanna Nohynek, puhelin (90) 474 4246, internet: hanna.nohynek@ktl.fi.