Japanin E. coli O 157:n aiheuttamat ruokamyrkytykset toivat paljon uutta

Japanin E. coli O 157:n aiheuttamat ruokamyrkytykset toivat paljon uutta

Japania on kesällä 1996 koetellut vaikeiden ruokamyrkytyksien aalto. Yhteistä niille on aiheuttaja, Escherichia coli -bakteerin serotyyppi O 157. Eri puolilla Japania eristetyt E.coli O 157-bakteerikannat poikkeavat toisistaan geneettisin tyypitysmenetelmin tutkittuna, joten kyseessä ei ole yksi epidemia, vaan useiden irrallisten tautirypästen samanaikainen esiintyminen. Sairastuneita 26.8. mennessä oli tiedossa yhteensä n. 9 600, joista yhdellätoista tauti johti kuolemaan. E.coli O 157-infektion vaikeinta kliinistä muotoa, hemolyyttis-ureemista syndromaa (HUS), sairastavia oli tullut tietoon sata.

E.coli O 157-ruokamyrkytys kuvattiin ensi kerran USA:ssa vuonna 1982. Yksittäistapauksia on Japanissa raportoitu vuodesta 1984. Siellä kuten muuallakin maailmassa tyypin O 157 reservuaarina pidetään nautakarjan suolistoa, mistä bakteerit voivat joutua karjanlannan mukana ympäristöön. Japanissa 2-3 prosenttia naudoista erittää E.coli O 157-bakteeria. Suomessa tänä vuonna käynnistetyn kartoituksen perusteella näyttäisi kantajuus olevan harvinaisempi: vain 0,2 prosenttia naudoista on ollut positiivisia.

Aikaisemmin on Japanissa kuvattu vain yksi O 157:n aiheuttama joukkosairastuminen. Siinä 270 lastenkotilasta sai tartunnan saastuneesta kaivovedestä. Raportoituja hajatapauksia on esiintynyt noin 100 kpl vuodessa. Se vastannee monien korkean hygienian maiden esiintyvyystasoa eikä ole sellaisenaan syy korostettuun taudin torjuntaan. Mitään erityistä torjuntaohjelmaa tätä tautia vastaan ei Japanissa ollutkaan pystytetty, minkä Japanin viranomaiset joutuivat epidemioiden nopeasti levitessä myöntämään julkisesti.

Epidemian kulku

E.coli O 157-infektiot yleistyivät Japanissa toukokuussa 1996, jolloin tuli tieto kahdesta 300-400 tapauksen kouluepidemiasta. Kummankaan syytä ei saatu selville.

Heinäkuun alussa Osakan lähellä sijaitsevassa 800 000 asukkaan Sakaissa puhkesi alakoululaisten joukkosairastuminen, jonka suuruus oli noin 5 000 eli 10 prosentia kaupungin tämän ikäisistä lapsista. Ainakin 30 lasta jouduttiin toimittamaan HUS-oireyhtymän takia tehohoitoon ja useita kuoli. Myös aikuiset saivat tartuntoja jonkin verran, mm. lasten perheenjäsenet ja opettajat. Vaikeita tautimuotoja oli kuitenkin lähinnä lapsilla. Elokuun puoliväliin mennessä Sakain epidemia oli jo pysähtynyt, vaikka osa vaikeasti sairastuneista oli yhä sairaalassa.

Samanaikaisesti Sakain joukkosairastumisen kanssa ilmaantui muualla Japanissa tavallista enemmän E.coli O 157:n aiheuttamia yksittäistapauksia ja pieniä joukkosairastumisia. On vaikea sanoa, kuinka paljon niiden toteamista edisti Sakain epidemian saama julkisuus. Kaikkiaan Japanissa oli heinä- ja elokuussa tullut viranomaisten tietoon noin sata HUS-oireyhtymätapausta, joista yhdeksän johti kuolemaan. Sairastumisia oli 40/48 Japanin prefektuureista.

Viranomaisten toimenpiteet

Epidemiat eivät olleet johtaneet maanlaajuisiin torjuntatoimiin ennen Sakain epidemiaa. Sen jälkeenkin torjuntatoimien käynnistyminen on ollut aika hidasta. Ilman japanilaisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden epidemiaan kohdistamaa pitkäaikaista huomiota viiveet olisivat saattaneet olla niin suuria, että osa keskeistä todistusaineistoa (mm. kouluaterioiden jätteet) olisi menetetty.

Aluksi paikalliset viranomaiset keskittyivät keräämään näytteitä potilaista ja elintarvikkeista, ja etsivät niistä ruokamyrkytyksen aiheuttajia. Näin oireiden syy saatiin nopeasti selville. Sen sijaan tartuntaa levittäneitä elintarvikkeita ei pystytty tunnistamaan, eikä kohdistamaan torjuntatoimia vastaaviin elintarvikeryhmiin.

Japanin hallitus tunnusti 24.7., että siihenastiset toimet olivat riittämättömät ja antoi koko maata koskevia lisämääräyksiä mm. yleisestä hygieniasta ja elintarvikkeiden lämpökäsittelystä. Tämä oli varmasti Japanissa paikallaan, sillä sikäläiset makutottumukset suosivat raakaa tai lievästi kypsennettyä lihaa ja kalaa, mitä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on jo kauan pidetty joukkoruokailun riskinä.

toisen palstan alkuun

Vähän myöhemmin Japanin hallitus kutsui myös USA:sta asiantuntijoita suunnittelemaan epidemian rajoittamista.

Miksi nimenomaan Sakaissa vaikea epidemia?

Vielä kuukausi Sakain epidemian puhkeamisesta suuri osa siihen johtaneista tekijöistä oli arvailun varassa. Tutkimuksia johtamaan kutsutut asiantuntijat USA:n Centers for Disease Controlista ovat jo todenneet eräitä puutteita. Tärkein tähän mennessä todettu virhe Sakain kouluissa on ruoan hidas kuljetus keskuskeittiöstä ateriointipisteisiin ilman, että ruoka jäähdytettäisiin. Liian vähän kuumennettuja jauhelihapihvejä oli pidetty tunteja jäähdyttämättömissä pakkauksissa, vaikka ulkona oli yli 30oC lämmintä. Tiedot E.coli -bakteerin lisääntymiskyvystä eri lämpötiloissa antavat syyn olettaa, että pihveissä mahdollisesti pieninä määrinä esiintyneet O 157-bakteerit ovat näin lisääntyneet vaarallisesti.

Bakteerikantojen tyypitykset

Tähän mennessä Japanissa on tutkittu tarkoin tyypityksin 248 kesäisiin sairastumisiin liittyvää E.coli O 157-bakteerikantaa. Serotyypityksen lisäksi käytettiin pulssikenttägeelielektroforeesia (PFGE) ja DNA-analyysia RAPD-menetelmällä. Kannoista määritettiin myös VT1- ja VT2-toksiinin tuottokyky.

Kannat jakaantuivat tyypeiltään karkeasti kolmeen ryhmään:

  • Ryhmä A: läheisesti toisiaan muistuttavia kantoja pienistä tautirypäistä 20 prefektuurissa (VT1+, VT2 +)
  • Ryhmä B: edellisistä selvästi poikkeava tyyppi, johon kuuluivat Sakain kannat ja muutamista yksittäistapauksista Sakain ulkopuolella (VT1 +, VT2 +)
  • Ryhmä C: vaihtelevia, edellisistä poikkeavia tyyppejä eri alueilla (osa VT1 -, kaikki VT2 +)

Tyypitysten tärkein anti oli tieto, että samanaikaisten joukkotartuntojen aiheuttaja ei ole yksi bakteeriklooni ja että tartunta voi eri puolilla maata olla eri reservuaarista peräisin.

Opetukset muille maille

E.coli O 157 on "uusi" ruokamyrkytyksen aiheuttaja, joka pienelle osalle potilaista aiheuttaa hengenvaarallisen taudin. Sen epidemiologia tunnetaan vielä huonosti. Siksi Japanin epidemioiden tutkimukset ovat hyvin tärkeä tietolähde myös muille maille. On kiitettävää, että Japani on kutsunut parhaat kansainväliset asiantuntijat mukaan epidemiaa selvittämään.

Epidemian nopea ja laaja leviäminen Japanin kaltaisessa korkean hygienian maassa oli odottamatonta. Ruuan lämpötilavalvonta on tiedetty jo kauan kriittisen tärkeäksi turvallisuustekijäksi; olisi kuitenkin outoa, jos lämpökäsittelyvirheet olisivat yksin syynä näin laajaan epidemiaan. Siksi on odotettavissa muutakin mielenkiintoista tietoa E.coli -bakteerin leviämistavoista. Vaikka Japani elintavoiltaan muistuttaa länsimaita, on paljon kansallisia tapoja, joissa se poikkeaa Euroopasta ja USA:sta. Niiden kriittinen tarkastelu ruokamyrkytysriskin kannalta voi antaa monia virikkeitä E.coli O 157-ruokamyrkytysten torjunnalle sekä Japanissa että muualla maailmassa.

Epidemian selvitystyössä käytetyt laboratoriotutkimukset ovat osoittaneet, että 10 vuoden aikana kehitetyt bakteerien tyypitysmenetelmät (PFGE, RAPD jne) ovat ainakin O 157-infektion kohdalla nyt välttämätön osa modernin epidemiologian tutkimusvälineistöä. Tarve alan kansainvälisten tietopankkien luomiseen kasvaa.

Merkittävä kokemus on ollut myös kansainvälisten viestinten panos epidemian julkistamisessa ja Japanissa sitä seurannut poliittinen reaktio. Internet-tiedotus toimi epidemian aikana tehokkaasti. Mm. KTL oli useaan kertaan sen välityksellä kontaktissa sekä Japanin että USA:n tutkijoihin. Tällaisesta toiminnasta onkin jo syntymässä normi, joka kansallisten epidemian-tutkimuskeskusten on otettava huomioon työsuunnittelussaan.

Matti Jahkola, KTL

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!