Lymen tauti

Borreliat pysyvät muutamia viikkoja ihossa ja voivat aiheuttaa rengasmaisesti leviävän vaellusihottuman (erythema migrans). Immuunivaste yleensä estää bakteerien leviämisen ja ihoinfektio paranee. Osalla potilaista bakteerit pääsevät vereen ja sen mukana kaikkialle elimistöön. Tämän vuoksi paikallinenkin infektio on aina hoidettava. Yleisinfektio jaetaan varhaiseen ja myöhäiseen vaiheeseen. Varhaisvaihe alkaa kolmen kuukauden ja myöhäisvaihe 6 - 12 kuukauden, joskus vuosien kuluttua tartunnasta.

Borrelian löytyminen ratkaisi eräiden kroonisten tautien alkuperän

Hoidotta jopa vuosikymmeniä etenevä ihon surkastumatauti, akrodermatitis chronica atrhophicans, on kiistattomin todiste borrelian kyvystä aiheuttaa kroonisia infektioita. Borrelioosi antoi etiologian myös osalle kroonisista niveltulehduksista, joita aiemmin oli pidetty nivelreuman aiheuttamina tai reaktiivisina tiloina. Borrelioosi selitti lisäksi osan kroonisista enkefalomyeliiteistä, joita aiemmin oli pidetty MS-tauteina. Borrelia voi aiheuttaa kroonisia infektioita ihonalaiseen rasvaan ja luuhun, ja infektioon voi liittyä pitkäkestoisia verkkokalvon, lasiaisen, uvean tai näköhermon tulehduksia.

Lymen tauti selittämättömien tautien taustalla?

Lymen tautia on esitetty hyvin monien kroonisten oireiden syyksi. Tautiyhteyksien varmistamista vaikeuttaa borrelioiden pieni määrä elimistössä, niiden piileskely sidekudoksessa ja kyky käynnistää jatkuvia reumaattisia reaktioita.

toisen palstan alkuun

Borrelioositutkijat kiistelevätkin ankarasti kroonisen infektion olemassaolosta. Amerikassa panostetaan miljoonia dollareita hoidon jälkeen jatkuvan "post-Lyme syndrooman" tutkimiseen. Sikäläiset aggressiiviset potilasjärjestöt hämmentävät vielä omalta osaltaan muutenkin ylikiehuvaa keitosta.

Melko kiistattomasti on osoitettu, että Lymen tautia sairastaneilla voi esiintyä enkefalopatian vuoksi pitkäkestoista muistin heikkenemistä, johon mikrobilääkehoito auttaa. Spirokeettojen löytyminen Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden aivoleesioista ei ole saanut tutkijoita vakuuttuneeksi borrelioiden merkityksestä tautiin liittyvien aivomuutosten synnyssä. Vielä epävarmempia ovat skitsofrenian ja muiden psykoosien sekä kroonisen väsymyksen yhteys borrelioosiin.

Viitteitä borrelioosin merkityksestä kardiovaskulaaristen tautien syntyyn on, ja aihe ansaitsee tulla perusteellisesti tutkituksi. Lymen tautia sairastavilla potilailla on kuvattu poikkeuksellisen usein aneurysmoja, joiden syntyminen voi johtua verisuonten seinämän pettämisestä taudissa yleisten vaskuliittien vuoksi. Vaskuliitit saattavat myös olla borrelioosiin liittyneiden kroonisten kardiomyopatioiden taustalla.

Parantuneiden tutkimusmenetelmien avulla tulevaisuudessa voidaan ehkä varmistaa Lymen taudin yhteys joihinkin nyt syyltään tuntemattomiin tauteihin. On kuitenkin epätodennäköistä, että enää löydetään akrodermatiitin kaltaisia oireyhtymiä, joiden ainoa aiheuttaja borreliainfektio on.

Matti Viljanen, KTL

(921) 251 9255, matti.viljanen@ktl.fi