Mikrobit käynnistävät niveltulehduksia monin tavoin

Tulehtuneesta nivelestä löytyy usein mikrobeista peräisin olevia komponentteja ilman, että paikalla olisi eläviä mikrobeja. Näiden niveleen kulkeutuneiden mikrobiantigeenien uskotaan voivan käynnistää niveltulehduksen. Mutta ilmeisesti myös muualla elimistössä olevaa infektiota seuraavat immunologiset reaktiot voivat aiheuttaa niveltulehduksen.

Niveltulehdukset voidaan jakaa neljään ryhmään. Tri Dumonde on esittänyt tämän luokituksen alun perin sellaisessa muodossa, että reaktiivisen niveltulehduksen edeltävä infektio tiedetään, mutta nivelessä ei ole eläviä mikrobeja eikä niistä peräisin olevia komponenttejakaan. Viime vuosien aikana on kuitenkin selvinnyt, että reaktiivisessa niveltulehduksessa nivelkalvossa, nivelnesteen soluissa ja nivelnesteessä on mikrobeista peräisin olevia antigeeneja. Postinfektioosin ja reaktiivisen niveltulehduksen ero on siinä, että reaktiivinen muoto liittyy läheisesti kudosantigeeni HLA-B27:ään.

Taulukon jaottelussa nivelreuma kuuluu inflammatorisiin niveltulehduksiin. Vuosikymmenten tutkimuksista huolimatta ei tiedetä, onko mikrobeilla osuutta tämän niveltulehduksen alkuunpanevana tekijänä.

Märkäinen niveltulehdus

Märkäisessä niveltulehduksessa mikrobi elää ja lisääntyy nivelessä. Septisen infektion yhteydessä hematogeeninen leviäminen voi kehittää sen, mutta se voi syntyä myös trauman tai nivelpunktion jälkeen. Hoidon kannalta tämä akuutti niveltulehdus on tärkein, koska hoidon viivästyminen huonontaa ratkaisevasti nivelen ennustetta. Tällaista niveltulehdusta epäiltäessä aiheuttajamikrobin selvittäminen nivelnesteestä, veriviljelystä ja infektion lähtökohdan selvittäminen muualta elimistöstä, ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Postinfektioosi ja reaktiivinen niveltulehdus

Postinfektioosi ja reaktiivinen niveltulehdus syntyvät muualla elimistössä olevan infektion yhteydessä tai seurauksena. Molemmissa nivelessä esiintyy infektion aiheuttajamikrobista peräisin olevia komponentteja, mutta ei eläviä mikrobeja.

Näiden kahden niveltulehduksen välillä on kuitenkin selvä ja merkittävä ero. Reaktiivisen niveltulehduksen syntyminen liittyy läheisesti kudosantigeeniin HLA-B27, kun taas mitään yhteyttä tämän kudosantigeenin ja postinfektioosin niveltulehduksen välillä ei ole havaittu.

Nämä kaksi niveltulehdusmuotoa eroavat myös mikrobietiologialtaan. Hyvin erilaiset infektiot voivat aiheuttaa postinfektioosin niveltulehduksen; tavallisimpia ovat gonokokki-, meningokokki- ja eri virusinfektiot. Reaktiivisten niveltulehdusten tyypillisimpiä aiheuttajia ovat tietyt akuutit suolisto- ja urogenitaalialueen infektiot.

toisen palstan alkuun

Aiheuttavat mikrobit

Salmonellojen, shigellojen, yersinoiden ja kampylobakteerien aiheuttamat akuutit suolistotulehdukset sekä Chlamydia trachomatiksen aiheuttama urogenitaalialueen tulehdus ovat tyypillisiä reaktiiviseen niveltulehdukseen johtavia infektioita. Niitä on äskettäin tavattu myös Chlamydia pneumoniaen aiheuttaman keuhkokuumeen yhteydessä. Näillä mikrobeilla on yhteisiä ominaisuuksia, jotka luultavasti ovat tärkeitä ko. niveltulehduksen patogeneesissa:

- Lipopolysakkaridi tärkeä ulkokalvon rakenteena ja virulenssitekijänä

- Mikrobit kykenevät elämään solun sisällä

- Primääri-infektio limakalvolla

Krooninen infektio?

Reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuneiden potilaiden immuunivasteet eroavat merkittävästi vastaavaan infektioon sairastuneiden, mutta ilman niveltulehdusta selvinneiden potilaiden immuunivasteista. Niveltulehdukseen sairastuneilla potilailla aiheuttajamikrobia kohtaan muodostuneet vasta-ainevasteet ovat erityisen voimakkaat ja pitkäkestoiset, mutta soluvälitteinen immuunivaste on heikko. Reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuneilla potilailla nämä puolustusmekanismien poikkeavuudet luultavasti johtavat aiheuttajamikrobien vajaaseen tuhoutumiseen ja niiden tai niiden rakenteiden säilymiseen.

Salmonellan ja yersinian aiheuttamaan niveltulehdukseen sairastuneilla potilailla aiheuttajamikrobien rakenteet säilyvät pitkään veren soluissa. Näitä rakenteita on löydetty myös tulehtuneista nivelistä. Lukuisista yrityksistä huolimatta ko. nivelistä ei ole pystytty eristämään eläviä mikrobeja, eikä osoittamaan näistä mikrobeista peräisin olevia nukleiinihappoja. Tässä suhteessa klamydian aiheuttama niveltulehdus on erilainen; nivelestä on pystytty osoittamaan klamydiaperäistä DNA:ta sekä RNA:ta.

Uusia hoitoja

Reaktiivisessa niveltulehduksessa aiheuttajamikrobit luultavasti elelevät potilaan elimistössä pitkiä aikoja ja vapauttavat rakenteitaan, joita nähdään verenkierrossa ja jotka kulkeutuvat myös niveliin. Lukuisia suhteellisen laajojakin mikrobilääkehoitokokeiluja on tehty, mutta tulokset eivät useimmiten ole olleet hyviä. Kokeiluja uusilla mikrobilääkkeillä tehdään jatkuvasti. Toinen mahdollisuus näiden niveltulehdusten tehokkaaseen hoitoon saattaisi olla estää mikrobiperäisten rakenteiden ja tulehdussolujen niveleen kulkeutuminen.

Taulukot:

Infektion ja niveltulehduksen välisiä mahdollisia yhteyksiä

Tärkeimmät reaktiivista niveltulehdusta laukaisevat infektiot

Kaisa Granfors, KTL

(921) 251 9255, kaisa.granfors@utu.fi