Veri- ja likvorviljelylöydökset 1995

Veri- ja likvorviljelylöydökset 1995

Lapset

Veriviljelypositiivisia tapauksia oli vuonna 1995 yhteensä 533 ja mikrobien suhteelliset osuudet ovat varsin samankaltaisia kuin edellisenä vuonna (Kansanterveys 6/95).

Tavallisin löydös oli Staphylococcus epidermidis (17%). Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien tarkkaa merkitystä on vaikea arvioida, koska osassa löydöksistä on saattanut olla kontaminaatio iholta. Nämä bakteerit ovat kuitenkin teho-osastoilla kanyylipotilaiden huomattava ongelma . USA:ssa vastasyntyneiden teho-osastoilla Staphylococcus epidermidis on reilusti ohittanut Streptococcus agalactiaen sepsisten aiheuttajana. Suomessa kuitenkin nämä B-ryhmän streptokokit johtavat edelleen vastasyntyneiden tilastoa ja aiheuttavat näiden sepsiksistä joka kolmannen. Vaikuttaa siltä, että Streptococcus agalactiae -sepsisten määrä olisi vähentynyt syksyyn 1994 verrattuna. Riskiryhmiin kuuluville äideille annettavalla mikrobilääkeprofylaksilla lienee tässä merkitystä.

Vastasyntyneisyyskauden jälkeen imeväisiän tavallisin löydös oli yllättäen E.coli (21%). Kahdeksan löydetyistä 20:stä enterokokista oli myös tässä ikäryhmässä. Vaikka potilaiden tarkkoja diagnooseja ei tähän analyysiin ole käytettävissä, on kyseessä todennäköisesti usein ollut urosepsis. Tämä löydös korostaa pikkulasten virtsainfektioiden nopean diagnoosin tärkeyttä.

Pneumokokkien määrä näyttää pysyneen ennallaan vuoteen 1994 verrattuna. Tavallisimmin pneumokokki iski pieniin lapsiin (1 kk-5 v). Kouluikäisillä tavallisin sepsiksen aiheuttaja oli Staphylococcus aureus, joka on lapsilla ylivoimaisesti tärkein luu- ja nivelinfektioiden aiheuttaja.

Meningokokkiveriviljelylöydöksiä oli kuusi, meningiittejä 10. Syksyllä 1994 neljän kuukauden aikana meningokokkitapauksia oli 11, joten mistään epidemiasta ei vuonna 1995 ollut kyse. A-ryhmän streptokokki on myös ilahduttanut poissaolollaan, sitä todettiin vain neljä. Hib-rokote on tehokkaasti suojannut lapsia: kaksi sepsistä diagnosoitiin, 6- ja 10-vuotiailla. Jälkimmäinen sairastui rokotuksesta huolimatta. Kolmesta salmonellasepsiksestä yksi oli Salmonella typhin aiheuttama ja kaikki potilaat olivat yli vuoden ikäisiä. Yersinia enterocolitica -sepsiksiä oli kaksi, iät puoli ja neljä vuotta. Vuoden ainoa Listeria monocytogenes -sepsis oli vastasyntyneellä.

Pneumokokki ja meningokokki ovat tärkeimmät bakteerimeningiitin aiheuttajat. Pneumokokkimeningiittiin liittyy huomattava komplikaatioiden riski. Jonkinasteinen kuulovaurio kehittyy 25-50 prosentille. Meningokokkimeningiitin pitkäaikaisennuste on huomattavasti parempi, kunhan alkuvaiheen kuolemanvaarasta on selvitty. Likvorilöydöksissä kiinnittää huomiota Staphylococcus epidermidis -tapausten vähäisyys. Nämä bakteerit ovat tavallisimpia hydrocephaluslasten suntti-infektioiden aiheuttajia ja tapauksia odottaisi olevan vuosittain enemmän. Raportointi kaipaa tältä osin tarkennusta.

Taulukot:

Lasten veriviljelylöydökset 1995

Lasten veriviljelylöydöksiä ikäryhmittäin

Lasten likvorviljelylöydökset 1995

Jussi Mertsola, TYKS
(921) 261 1498, jussi.mertsola@utu.fi

toisen palstan alkuun

Aikuiset

Tartuntatautirekisterin ensimmäisen kokonaisen vuoden (v. 1995) aikuisten veriviljelylöydösten kokonaismäärä oli 4 581. Selvästi tavallisin löydös oli Escherichia coli (26,6 %). Seuraavina olivat lähes samansuuruisilla osuuksilla Staphylococcus aureus (11,5%) ja koagulaasinegatiiviset stafylokokit (11,2%). Staphylococcus epidermidistä oli 8,5 prosenttia. Ihon normaaliflooraan kuuluvien bakteerien (mm S. epidermidis ja Corynebacterium-lajit) veriviljelylöydöksistä tehdään ilmoitus tartuntatautirekisteriin vain laboratorioiden merkittävinä pitämistä löydöksistä. Osa löydöksistä voi silti olla iho- tai muita kontaminaatioita.

Yleisyysjärjestyksessä neljäntenä oli pneumokokki (Streptococcus pneumoniae). Viridans-ryhmään kuuluvien alfahemolyyttisten streptokokkien osuus oli 6,3 prosenttia. Tämä on selvästi suurempi osuus kuin vuoden 1994 viimeisellä kolmanneksella (3,6%), jolta vastaavalla tavalla kerättyä tietoa on käytettävissä. Pseudomonas aeruginosan osuus oli samaa luokkaa (4,5%) kuin 1994. Enterokokeista resistentin E. faeciumin osuus oli 22%.

Anaerobisten bakteerien osuus veriviljelylöydöksistä oli 6,7 prosenttia. Näistä 42 % oli Bacteroides- lajeja ja 25 % Clostridium-lajeja. Viimeksimainituista Cl. perfringensia oli noin puolet.

A-streptokokkilöydöksiä oli 51 kappaletta. Määrä on muista lähteistä kerätyn tiedon perusteella pysynyt neljä vuotta samalla tasolla (Kansanterveys 3/96).

Hiivalajit muodostivat yhteensä 1,6 % löydöksistä. Candida albicansin osuus näistä oli 63 %, sama kuin vuoden 1994 viimeisen kolmanneksen aikana.

Vuoden neljästäkymmenestä salmonellasepsiksestä oli kuusi S. Typhi- ja 1 S. Paratyphi-infektioita.

Ikäryhmittäisessä tarkastelussa pneumokokki oli 16-40 vuotiailla kakkostilalla yli 12 prosentin osuudella, kun yli 65-vuotiailla sen osuus on vain 6,3 prosenttia. Nuorimpien ryhmässä salmonellojen ja meningokokkien suhteellinen osuus oli suurempi kuin vanhempien ryhmässä.

Likvorlöydöksissä havaitaan meningokokin, pneumokokin ja listerian vastaavan yli 81 prosenttia löydöksistä ja muiden olevan lähinnä yksittäistapauksia. Nämä löydökset viittaavat siihen, ettei aikuisten meningiitin ensisijaishoito edellytä kolmannen polven kefalosporiinia.

Taulukot:

Aikuisten veriviljelylöydökset 1995

Aikuisten likvorviljelylöydökset 1995

Kari Sammalkorpi, Marian sairaala
(90) 60 991

Petri Ruutu, KTL
(90) 47 441

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!