Wuhan - talven 1996/97 todennäköinen influenssavirus

Myös Euroopassa alkoi ilmaantua hajatapauksia kevään kynnyksellä. Wuhan-viruksia diagnosoitiin Saksassa, Sveitsissä, Italiassa, Portugalissa, Norjassa ja Tshekin tasavallassa, mutta influenssaviruksille epäedulliset kesän olosuhteet katkaisivat epidemian. Lontoossa sijaitsevassa WHO:n kansallisten influenssalaboratorioiden keskuslaboratoriossa tutkittiin antigeeniset ominaisuudet 451 Euroopassa eristetystä kauden 1995/96 H3N2-viruksesta. Näistä vain 18 (4 %) edusti Wuhan-muunnosta, muut vastasivat verraten hyvin syksyn 1995 rokotevirusta (Johannesburg/33/94).

Kesällä 1996 Wuhan-tyyppiset virukset levisivät eteläiselle pallonpuoliskolle aiheuttaen keskimääräistä voimakkaamman epidemian mm. Uudessa Seelannissa. Olisi yllätys, ellei Wuhan-virus aiheuttaisi talvella 1996/97 epidemiaa myös Euroopassa. Lisäksi voi esiintyä influenssa A-virusten H1N1-alatyyppiä ja influenssa B-viruksia.

Viime syksyn rokotus ei suojaa

Eteläisellä pallonpuoliskolla käytetty rokote, josta puuttuivat Wuhan-viruksen rakenneosat, ei antanut suojaa kesän 1996 epideemisiä viruksia kohtaan. On selvää, että viime syksyinen rokotus Suomessa ei riitä antamaan suojaa talven 1996/97 Wuhan-virusta vastaan. Riskiryhmiin kuuluvien rokotus syksyllä 1996 on tärkeää.

Maailmalla eristetyt Wuhan-virukset ovat olleet antigeenianalyyseissä jossain määrin kirjavia. Se on ymmärrettävää. Uusi variantti on usein viruskimara, josta saattaa valikoitua ensialkuun useammanlaisia kehityslinjoja. Myöhemmin epideemisesti huonosti menestyvät kehityslinjat karsiutuvat. Muotokirjavuudesta huolimatta on hyvät mahdollisuudet, että syksyn 1996 rokotteen Wuhan/359/95-kannasta saadut rakenneosat antavat hyvän suojan jokseenkin kaikkia liikkeellä olevia Wuhan-perheen viruksia kohtaan. Kuten monesti aiemmin, rokotteen suojatehon on realistista odottaa olevan 70-80 prosenttia.

Rokoteviruksen vaihto oli tarpeen

Syksyn 1996 influenssarokotteeseen oli tarpeellista vaihtaa Johannesburg/33/94-viruksen tilalle Wuhan-viruksia edustava virus. Tärkein rokotteen suojaavista rakenteista on viruksen hemagglutiniinin kärkiosa.

toisen palstan alkuun

Kuvassa 1 a näkyvät ne kärkiosan 14 aminohappoeroa, joiden suhteen Johannesburg/33/94-virus ja Wuhan/359/95-virus eroavat toisistaan.

Kuva 1b osoittaa aminohappoerot talvella 1995/96 Suomessa eristettyjen H3N2-virusten ja Wuhan/359/95-viruksen välillä. Wuhan-viruksen kyky väistää väestön immuniteetti perustuu ennen muuta kahteen aminohappomuutokseen. Näistä toinen on leusiinin muuttuminen isoleusiiniksi aminohappopaikassa 194. Tämä paikka kuuluu antigeenisesti erittäin aktiiviseen alueeseen (alue B), joka sijaitsee viruksen kannalta strategisessa paikassa, reseptoritaskun takaseinässä. Reseptoritasku on kohta, jolla virus tarttuu infektion yhteydessä isäntäsoluunsa. Kyseinen kohta muuntelee harvoin, eikä paikalla 194 ole tapahtunut aiemmin aminohappomuutoksia. On mahdollista, että nyt todettu muutos vaikuttaa viruksen tarttumiskykyyn, mutta toistaiseksi ei tiedetä, miten se vaikuttaa viruksen epideemisyyteen erilaisissa ihmisyhteisöissä, joissa väestötiheys vaihtelee (koulut, varuskunnat, haja-asutusalueiden avoin väestö).

Toinen Wuhan-viruksen epideemisyyttä voimakkaasti lisäävä aminohappomuutos on lysiinin muuntuminen treoniiniksi aminohappopaikassa 135. Myös tämä paikka edustaa antigeenisesti aktiivia aluetta (alue A) ja on osa reseptoritaskun etuseinämää. Vuosien saatossa tämän paikan aminohappo on vaihtunut useaan kertaan (glysiini, glutamiinihappo, asparagiinihappo ja lysiini), mutta muutosta treoniiniksi ei ole aiemmin todettu. Myös muutokset aminohappopaikoissa 145 ja 275 koskevat antigeenisesti aktiiveja alueita (alueet A ja C), mutta niillä lienee vähemmän merkitystä viruksen kykyyn väistää väestön immuniteettiin perustuva suoja. Eri puolilta maailmaa eristettyjen Wuhan-perheen influenssavirusten molekyyliepidemiologinen tutkimus on käynnissä KTL:ssa.

Millainen epidemia odotettavissa

Epidemian voimakkuutta Suomessa talvella 1996/97 on vaikea tarkoin ennakoida. On kuitenkin selvää, että Wuhan-virus ei pysty aiheuttamaan sellaista voimakasta pandemiaa, josta ovat esimerkkeinä talvet 1957 ja 1968. Epidemiasta saattaa tulla voimakkaampi kuin kahtena viime talvena, mutta ei välttämättä ankarampi kuin talvella 1993/94. Lähestyvän epidemiakauden ensimmäinen influenssa A-osoitus tehtiin Turun Yliopiston virusopin laitoksella jo elokuun puolivälissä otetusta näytteestä. Viruksen tyypitys on kesken eikä toistaiseksi ole mahdollista arvioida, milloin varsinainen epidemia käynnistyy.

Reijo Pyhälä, reijo.pyhala@ktl.fi

Leena Kinnunen,

Minna Haanpää, KTL

(90) 47 441