Alkoholin vapautuminen lisää vaaraa liikenteessä

Alkoholi on tärkeimpiä liikenneonnettomuuksille altistavista tekijöistä. Kuljettajan riski joutua onnettomuuteen kasvaa veren alkoholipitoisuuden mukaan siten, että 0,5 ‰ veren alkoholipitoisuus aiheuttaa 3-5-kertaisen riskin, 1 ‰ alkoholipitoisuus kymmenkertaisen riskin ja 1,5 ‰ alkoholipitoisuus jo yli 60-kertaisen riskin joutua onnettomuuteen.

Humalainen ei kykene näköaistin avulla yhtä tarkkoihin ja laaja-alaisiin havaintoihin kuin selvä ihminen eivätkä aivot nopeaan, usein ratkaisevan oikeaan osuvaan päätökseen. Ajotehtävän kannalta tärkeät motoriset toiminnot muuttuvat epävarmoiksi ja hitaiksi. Seurauksena on huonosti koordinoituja ja normaalista poikkeavia suorituksia, kuten liiallisia ohjausliikkeitä, nopeita harkitsemattomia kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä reaktioiden hidastumista.

Alkoholi heikentää ihmisen psyykkistä kontrollia mm. siten, ettei normeista enää välitetä samalla tavoin kuin selvänä. Kuljettajan toiminnassa humalaisen tunneimpulssit, aggressiot, pätemisen ja näyttämisen halu sekä riskinotto pääsevät helposti esiin. Ne voivat ilmetä esimerkiksi ylinopeutena, liiallisena tilannenopeutena (kaarteet, risteykset), piittaamattomuutena muista tienkäyttäjistä, yleensä holtittomana ajotyylinä.

Liikenteen kokonaisriski

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 20 000 rattijuoppoa. Syksyllä 1995 tehdyn maantievarsitutkimusten mukaan liikenteessä autoa ajavista kuljettajista 0,25 prosenttia on rattijuoppoja, mutta vain osa tulee ilmi ja rattijuoppouden todellista määrää on vaikea arvioida. Kyselytutkimuksessa keskimäärin 11 prosenttia vastaajista myöntää syyllistyneensä rattijuopumukseen kolmen vuoden sisällä.

toisen palstan alkuun

Keskimäärin 25 prosenttia tietää ystävänsä ajaneen humalassa viimeisen vuoden aikana.

Yleensä kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen joutuneen humalaisen kuljettajan tyypillisiä piirteitä ovat korkea veren alkoholipitoisuus, säännöllinen, toistuva ja runsas alkoholin käyttö, rattijuopumuksen uusiminen ja ajokortittomuus. He ovat olleet nuorehkoja kuljettajia ja liikkeellä kesäkuukausina, viikonloppuisin ja yöllä.

Alkoholin aiheuttamaa riskiä lisäävät mm. väsymys, lääkkeiden/huumeiden käyttö, sairaudet, riskinottoa suosiva ajotyyli, poikkeava tunnetila (esim. aggressio, kiihtymys, ärtymys) ja vähäinen ajokokemus. Myös pimeässä ajaminen, huonot keli- ja sääolot ja ajoneuvon huono kunto lisäävät onnettomuusalttiutta. Rattijuoppojen onnettomuuksille onkin tyypillistä, että alkoholin lisäksi onnettomuuden syntyä ovat edesauttaneet muutkin riskitekijät. Tyypillisimmin rattijuoppo suistuu tieltä kaarteessa.

Kaikista henkilövahinkoon johtaneista yksittäisvahingoista 32 prosenttia on alkoholionnettomuuksia. Yksittäisonnettomuuksissa kuolleista joka toinen on alkoholin vuoksi kuolleita. Rattijuoppojen onnettomuudet saattavat olla varsin dramaattisia. Kuitenkin tyypillisimmillään rattijuoppo on vaarallisin itselleen ja hänen kyydissään oleville matkustajille; harvemmin rattijuoppo aiheuttaa ulkopuolisille kuoleman tai henkilövahinkoja.

Juuri nyt kynnys rattijuopumukseen on madaltunut ja siksi rattijuopumuksen torjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nyt voi alkoholia nauttia esimerkiksi huoltamoilla ja suurissa joukkotapahtumissa, kuten urheilukilpailuissa, jonne yleisesti tullaan autolla.

Martti Mäki, Liikenneturva

(09) 56 671