|
Gottlieb Daimlerin ja Carl Benzin kehitettyä
auton ja Henry Fordin tuotua sen jokamiehen ulottuville ihminen on vapautunut
etäisyyksien rajoituksista tavalla, jollaista vain kuningatar Seherazade
osasi kuvitella kertoessaan kalifilleen taikamatoista Tuhannen ja yhden
yön tarinoissa. Tällä vapaudella on ollut ihmiselle hintansa.
On silti vaikea kuvitella hänen luopuvan vapaudestaan, hän
liikkuu vaikka henkensä kaupalla.
Auto vaikuttaa ihmisen terveyteen eri tavoin, onnettomuuksissa, yhdyskuntailman
laatua huonontaen ja liikuntaa vähentäen. Yhteensä vaikutukset
ovat sen suuruisia, että valistuneen maan työlainsäädäntö
ei sallisi sellaisia riskejä työstä. Suomalaisen elinikäinen
riski kuolla liikenneonnettomuudessa on noin yksi sadasta, vammautumisen
riski tähän verrattuna moninkertainen. Riski kuolla tai sairastua
ilmansaasteiden takia on ehkä vain vähän tätä
pienempi. Autosta aiheutuvaa fyysistä vajaakuntoisuutta ei pystyne
arvioimaan kukaan, mutta selvää lienee, että autolla
on taipumus muuttaa lihaskudosta rasvakudokseksi siitä seuraavine
terveysvaikutuksineen.
Liikenteen haittoja terveydelle voidaan vähentää siinä
kuin muidenkin haitallisten tekijöiden. Autojen määrään
suhteutetut liikennekuolemien lukumäärät ovat käsittämättömän
erisuuruiset eri maissa (kuva seuraavalla sivulla).
toisen palstan alkuun
|
|
Suomi on tässä hyvää kansainvälistä
keskitasoa, josta on vielä paljon varaa parantaa. Ilmansaasteiden
osalta viime vuosina on kiinnitetty lisääntyvää
huomiota pieniin hiukkasiin ja niiden sisältämiin yhdisteisiin,
joiden terveysvaikutus näyttää olevan merkittävä.
Tilannetta voidaan jonkin verran korjata tekniikkaa parantamalla ja
autokantaa uusimalla, mutta ratkaisevaa on yhdyskuntasuunnittelun keinoin
löytää kaupunkirakenteita, jotka tekevät auton käytön
tiheästi asutuilla alueilla tarpeettomaksi. Fyysisen kunnon ylläpitäminen
paljosta istumisesta huolimatta on kiinni asenteista ja kasvatuksesta,
ja sitäkin voidaan parantaa.
Kuten lääkärille sopii, keinoja tulee pääasiassa
hakea koulutuksesta ja asennekasvatuksesta, tuomari ja rangaistukset
kuuluvat ääritapauksiin kuten rattijuoppouden vähentämiseen.
Joissakin asioissa ehkä tarvitaan taloudellisia sanktioita ja kohdennettuja
ympäristöveroja. Yhdyskuntien suunnitteluun tarvitaan lisää
terveysalan asiantuntemusta ja terveyden edellytysten ymmärtämistä.
Keskeisintä terveydenhuoltohenkilökunnan roolille on se, että
tajutaan ennalta ehkäisyn ratkaiseva merkitys eikä tyydytä
ainoastaan paikkaamaan jo loukkaantuneita tai hoitamaan hengitystiesairaita.
Tilanteeseen voidaan merkittävästi vaikuttaa myös yksilötasolla.
Jouko Tuomisto, KTL
|
