Kaupunki-ilman hiukkaset uskottua haitallisempia

Viimeaikaiset yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset väestötutkimukset ja niiden pohjalta tehdyt Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioinnit ovat muuttaneet perusteellisesti käsityksiä kaupunki ilman leijuvan pölyn haitallisuudesta.

Vuorokausipitoisuus vaikuttaa elämään

Euroopan ilmanlaadun ohjearvojen uudistamisen yhteydessä WHO:n asiantuntijaryhmä on todennut, että kaupunki-ilman hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) vuorokausipitoisuus on yhteydessä päivittäiseen kuolleisuuteen ja väestössä päivittäin ilmeneviin oireisiin, sairastavuuteen ja keuhkofunktioihin. Näille vaikutuksille ei ole nykyisen tutkimustiedon perusteella määritettävissä mitään kynnysarvoa.

Jo suhteellisen pieninä pidettyjen PM₁₀ vuorokausipitoisuuksien 50100 mg/m3 on arvioitu lisäävän päivittäistä kuolleisuutta 510 prosentilla, hengityselinsairauksista johtuvia sairaalaanottoja 1020 prosentilla, astmaatikkojen kohtauksia 2550 prosentilla ja astmaatikkojen kohtauslääkkeiden käyttöä 3570 prosentilla. Helsingissä oli vuonna 1994 kuusi ja vuonna 1995 kuusitoista jaksoa, joiden aikana PM₁₀-pitoisuuden kolmen vuorokauden keskiarvo ylitti 50 mg/m3. Vastaavia PM₁₀-pitoisuuden 100 mg/m3 ylityksiä oli yksi kumpanakin vuonna.

Haittojen tuntemuksessa puutteita

Uusista vaikutusarvioinneista huolimatta kaupunki-ilman hiukkasten terveyshaitat tunnetaan puutteellisesti. WHO arvioinnit perustuvat väestötutkimuksiin, joissa pääasiallisina hiukkaspäästöjen lähteinä ovat olleet erilaiset polttoprosessit (ajoneuvojen moottorit, teollisuus, energiantuotanto). Suomessa taas polttohiukkasten osuus PM₁₀-massasta on korkeimpien, keväällä mitattavien pitoisuushuippujen aikaan pieni ja pääosa massasta on liikenteen nostattamia maaperän hiukkasia, mikä mahdollisesti vähentää näiden pitoisuushuippujen haitallisuutta.

toisen palstan alkuun

Äskettäin julkaistun Alaskassa tehdyn tutkimuksen ja Kuopiossa tehdyn ILME tutkimuksen mukaan maaperästä peräisin olevat hiukkaset eivät kuitenkaan ole haitattomia. Kuopiolaisilla astmaa sairastavilla koululaisilla havaittiin viitteitä siitä, että polttoperäiset PM₁₀-hiukkaset heikentävät keuhkojen toimintaa viivästyneesti, kun taas maaperän PM₁₀-hiukkaset vaikuttavat keuhkojen toimintaan jo samana päivänä.

Lisää tietoa tarvitaan

Ennen kuin pohjoisilla alueilla voidaan tehdä pitkälle meneviä päätelmiä kaupunki-ilman hiukkasille altistumisesta ja siitä aiheutuvista terveyshaitoista, tarvitaan huomattava määrä uutta tutkimustietoa

• hiukkaskokojakauman, hiukkasmassan koostumuksen ja hiukkasten päästölähteiden vaihteluista eri vuodenaikoina (ilmahygienia)
• elämäntapatekijöiden vaikutuksista henkilökohtaiseen hiukkasaltistukseen (ilmahygienia, epidemiologia)
• edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksista hiukkasten aiheuttamiin terveyshaittoihin (epidemiologia, toksikologia)
• hiukkasten aiheuttamien terveyshaittojen mekanismeista (toksikologia).

Uuden tutkimustiedon pohjalta voidaan toteuttaa pitkäjänteistä ilmansuojelupolitiikkaa kaupunki-ilman hiukkaskysymyksissä sekä kotimaassa että EU:ssa. Lisäksi hiukkaspäästöjä ja altistumista vähentäviä toimia voidaan suunnata kansanterveyden kannalta tärkeisiin kohteisiin.

Viitteet:

Hämekoski KJ, Salonen RO. Particulate matter in nothern climate of Helsinki Metropolitan Area, Finland. Proceedings of the Second Colloquium on Particulate Air Pollution, 13 May 1996, Park City, Utah, USA (painossa).

Salonen RO, Pekkanen J, Tiittanen P, Timonen K, Hosiokangas J and Ruuskanen J. Effects of ambient air total PM₁₀, black smoke and resuspended PM₁₀ on PEF among asthmatic children. Proceedings of the Second Colloquium on Particulate Air Pollution, 13 May 1996, Park City, Utah, USA (painossa).

Raimo O. Salonen, KTL

(017) 201 348