|
Alkoholin kulutusta ja työttömyyttä
koskeneet tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Joidenkin raporttien
mukaan pitkäaikaistyöttömien alkoholin kulutus ei ole
suurempaa kuin työssä käyvillä, toisten mukaan taas
työttömät kuluttavat sitä selvästi enemmän.
Aikaisemmissa tutkimuksissa huomiotta jääneet koulutus ja
siviilisääty näyttävät vaikuttavan juomiseen.
Suomalaisen väestön alkoholin kulutusta on seurattu vuodesta
1980 lähtien Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
kyselytutkimuksen avulla. Vuosittain kysytään elintapoja 5
000:lta satunnaisesti väestöstä valitulta aikuiselta.
Alkoholin kulutuksen ja työttömyyden välistä yhteyttä
on selvitetty ennen lamaa vuosina 1982-90 ja laman aikana vuosina 1991-95.
Kyselyyn vastanneiden työttömien ja työssäkäyvien
1864 vuotiaiden suomalaisten alkoholinkulutusta arvioitiin myös
suhteessa sukupuoleen, koulutukseen ja siviilisäätyyn.
Tarkasteluperiodin aikana alkoholin kulutus oli lisääntynyt
kokonaisuudessaan. Työttömyys oli merkitsevästi yhteydessä
naimattomien alkoholin käyttöön laman aikana, ei sitä
ennen.
toisen palstan alkuun
|
|
Työttömien naimattomien joukossa hyvin
koulutetut naiset ja vähän koulutetut miehet kuluttivat alkoholia
merkitsevästi muita runsaammin. Koulutus siis muokkaa työttömyyden
ja alkoholinkäytön välistä yhteyttä naisilla
ja miehillä täysin päinvastaiseen suuntaan. Työttömyys
saattaa lisätä erityisesti miesten alkoholinkäyttöä.
Suomessa työttömyys on koskettanut pahimmin juuri vähän
koulutettujen ryhmää tulostemme perusteella koulutuksen huomioiminen
työttömyystutkimuksissa on entistäkin tärkeämpää.
Koska tässä tutkimuksessa lyhyt ja pitkäaikaistyöttömyyttä
ei voitu erottaa, kysymys työttömyyden kestosta ja alkoholin
kulutuksesta jää uusien tutkimusten vastattavaksi.
Riitta Luoto, KTL
riitta.luoto@ktl.fi
Antti Uutela, KTL
(90) 47 441
Kari Poikolainen, A-klinikkasäätiö
|
