Suomalaisten terveys - 1

Katsauksen laatimisen keskeinen lähtökohta oli pyrkimys koota yhteen teokseen terveyspoliittisten ratkaisujen perustaksi ajantasaista tietoa väestön terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän ohella teos soveltuu sekä oppikirjaksi että käsikirjaksi.

Teoksessa esitellään ensin suomalainen terveyspolitiikka ja sen kehitys. Sitten käsitellään väestön määrän ja rakenteen kehitystä, sosiaalisia ja fyysisiä elinoloja sekä elintapoja.

Kansanterveyttä tarkasteleva jakso alkaa yleisillä katsauksilla kuolleisuuden, sairastavuuden ja toimintakyvyn kehitykseen ja vaihteluun väestön keskuudessa. Laajassa tärkeimpiä kansantauteja sekä muita terveysongelmia koskevassa osassa käydään läpi mm. verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, syöpä- ja tartuntataudit, hengityselinten sairaudet, allergiat, diabetes, dementia, aistiviat, hammassairaudet, tapaturmat ja työhön liittyvät terveysvaarat. Kansanterveyden kuvaus päättyy eri ikäryhmien keskeisten terveysongelmien esittelyyn.

Kirjassa käsitellään myös terveyspalveluita sekä sairauteen liittyvää sosiaaliturvaa. Lopussa on yhteenveto väestön terveyden kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Liitteissä esitetään vielä terveyttä ja terveyspalvelujen käyttöä koskevaa numeroaineistoa sekä terveyttä ja siihen liittyviä tekijöitä koskevia tietolähteitä.

Nyt käynnistyvä artikkelisarja esittelee teoksen keskeistä sisältöä ja alkaa tiivistelmällä suomalaisesta terveyspolitiikasta.

toisen palstan alkuun

Terveyspolitiikka

Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on koko väestön mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestöryhmien välillä. 1970-luvulle saakka terveyspolitiikka painotti palvelujärjestelmän kehittämistä ja palvelujen saatavuuden parantamista. 1980-luvulla otettiin laajemmin huomioon terveyspalvelujen ohella muut keinot erityisesti Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa.

1990-luvulla terveyspolitiikan toimintaympäristö on muuttunut mm. taloudellisen laman, valtionosuusuudistuksen ja Euroopan yhdentymisen sekä lähialueiden mullistusten johdosta. Nykyisin terveyspolitiikassa painotetaan toisaalta onnistuneen talouspolitiikan merkitystä perustan luojana hyvälle terveydelle, terveyspalveluille ja sosiaaliturvalle ja toisaalta sitä, että sosiaali- ja terveyspolitiikan ohella monet muut tekijät vaikuttavat terveyteen. Kansanterveyteen vaikuttavia ratkaisuja tehdään muun muassa koulutus-, ympäristö-, liikenne-, maatalous- ja kuluttajapolitiikan alueilla. Siksi ratkaisujen terveysvaikutukset tulisi ottaa huomioon eri hallinnonalojen toimintaa kehitettäessä.

Terveyskasvatusta toteutetaan pääasiassa koulujen, terveydenhuollon ja eri järjestöjen toimintana, ja sen tärkeä kohderyhmä on nuoriso. Keskeisiä aiheita ovat tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy, sukupuolikasvatus, ravitsemus ja liikunta. Terveyskasvatuksen ohella elintapojen terveellisyyteen pyritään mm. veropolitiikalla sekä erilaisilla asuin- ja työyhteisöjen terveyttä edistävillä toimenpiteillä.

1990-luvulla onkin kehitetty ehkäisevän terveydenhuollon lainsäädäntöä ja hallintoa. Tartuntatautilaki ja tupakkalaki on uudistettu, terveydenhoitolaki on muutettu terveyden suojelulaiksi ja alkoholia koskeva lainsäädäntö on uusittu.

Seppo Koskinen, KTL

(09) 4744 762, seppo.koskinen@ktl.fi

Arpo Aromaa, KTL