Viidesosa HIV-diagnooseista viivästyy lähelle AIDS-vaihetta

Suomessa on 1990-luvulla todettu vuosittain keskimäärin 1,5 uutta HIV-tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Ilmaantuvuus on vaihdellut 1,1 ja 1,8 välillä ilman selkeää lasku- tai noususuuntaa. Vuosittain todettujen AIDS:iin sairastuneiden ilmaantuvuus on 1990-luvulla noussut. Vuonna 1990 AIDS:iin sairastui 17 henkilöä, vuonna 1995 heitä oli jo 41 aikaisemmin todettujen tartuntojen edetessä AIDS-vaiheeseen.

HIV todettu keskimäärin 4 vuotta tartunnasta

Tartuntojen toteamisajankohta vaihtelee paljon, koska HIV-infektio on pitkään oireeton. HIV-infektion todellista kestoa voidaan arvioida elinaika-analyyseillä, joissa tutkitaan tartunnan saaneen elinaikaa tartunnan toteamisen jälkeen. Elokuun 1996 loppuun mennessä todettujen suomalaisten HIV-tartunnan saaneiden elinaika tartunnan toteamisesta kuolemaan vaihteli muutaman päivän ja 13,5 vuoden välillä ollen keskimäärin 7,4 vuotta (Kaplan-Meier, 95% luottamusväli 6,7 - 8,9). Tämä on noin neljä vuotta vähemmän kuin niissä kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on seurattu HIV-infektiota tartuntahetkestä kuolemaan. Jatkossa tulisi HIV-tartuntojen ennaltaehkäisyn lisäksi miettiä keinoja, joilla tartunnan toteamiseen kuluva aika voidaan lyhentää. Tämä edellyttää helpon testimahdollisuuden järjestämistä tartuntaa epäileville, terveydenhuoltohenkilöstöltä diagnostista valppautta ja ammattitaitoista tartunnanjäljitystä.

Hitaasti kohti AIDS-vaihetta

HIV-infektiolle on tyypillistä taudin hidas eteneminen. Potilaiden keski-ikä AIDS-vaiheen alkaessa on Suomessa ollut 38 vuotta. Suomalaisten HIV-tartunnan saaneiden on ilmoitettu siirtyneen AIDS-vaiheeseen keskimäärin 5,7 vuoden kuluttua tartunnan toteamisesta (Kaplan-Meier, 95% luottamusväli 5,0 - 6,1).

Kuitenkin viime vuosina todetuista uusista HIV-tartunnan saaneista suomalaisista lähes 20 prosenttia on sairastunut AIDS-tautiin alle vuoden kuluessa tartunnan toteamisesta. Syy huonoon selviytymiseen on tartunnan toteamisen viivästyminen vakavia oireita aiheuttavaan AIDS-vaiheeseen. Suotuisana kehityksenä olisi voinut pitää sitä, että todettujen tartunnansaaneiden joukossa olisi AIDS-vaiheeseen parissa vuodessa siirtyneiden osuus pienentynyt. Nyt vaikutelmaksi jää, ettei terveydenhuollon kyky löytää varhaisia HIV-tartuntoja ole lainkaan parantunut viime vuosina.

Taulukko:

Suomalaisilla todettuja HIV-tartuntoja ja AIDS-diagnooseja

Pneumocystis carinii -keuhkokuume tavallisin AIDS-indikaattori

Tavallisin AIDS-diagnoosiin johtanut indikaattoritauti Suomessa on koko HIV-infektion historian ajan ollut Pneumocystis carini (PC) -alkueläimen aiheuttama keuhkokuume. Kolmasosalla AIDS-potilasta PC-keuhkokuume on ollut ensimmäinen tartuntatautirekisteriin ilmoitettu AIDS-vaiheen tauti.

AIDS-indikaattoritaudeista ilmaantuvat PC-keuhkokuume ja tuberkuloosi usein veren CD4-solujen ollessa vielä luokkaa 0,20-0,15 x 109/litra. Sytomegalovirus-infektiot ja atyyppisten mykobakteerien aiheuttamat infektiot ilmaantuvat tavallisesti vasta immuunipuutoksen lisääntyessä veren CD4-solujen laskiessa alle 0,05 x 109/litra. Tästä johtuen ne ovat melko harvinaisia ensimmäisinä AIDS-indikaattoritauteina.

toisen palstan alkuun

Suomessa AIDS-vaiheeseen siirtyvillä on todettu muuta Eurooppaa vähemmän tuberkuloosia. Tähän lienee syynä HIV-tartuntojen keskittyminen ikäryhmiin, joissa tuberkuloosi on harvinainen ja toisaalta se, että Suomessa todettujen HIV-tartunnan saaneiden joukossa on vähän niitä ulkomaalaisia, joiden kotimaassa tuberkuloosi on endeeminen. Osasyynä voi olla myös lähellä AIDS-vaihetta todettujen HIV-tartuntojen suuri osuus, minkä seurauksena PC-keuhkokuumeen estolääkitystä ei ehditä aloittaa ajoissa ja tuberkuloosi todetaan vasta myöhemmin akuutin PC-keuhkokuumejakson jälkeen, eikä sitä kirjata tartuntatauti-ilmoituksessa AIDS-indikaattoritaudiksi.

Taulukko:

Tavallisimmat tartuntatautirekisteriin ilmoitetut AIDS-indikaattoritaudit

Indikaattoritauti ennustaa AIDS-vaiheen pituutta

Aika AIDS-vaiheesta kuolemaan on suomalaisilla keskimäärin 12 kuukautta (Kaplan-Meier, 95% luottamusväli 9,5 - 14,4). Ne potilaat, joiden AIDS-indikaattoritautina on ollut PC-keuhkokuume, ovat eläneet keskimäärin seitsemän kuukautta muita pidempään. PC-keuhkokuume kehittyy usein jo lievemmässä immuunipuutoksessa kuin useat muut AIDS-indikaattoritaudit, mikä lienee myös syy sairastuneiden parempaan elinaikaennusteeseen. Lisäksi PC-keuhkokuumeeseen sairastuneiden ennustetta parantavat käytössä olevat tehokkaat akuutin vaiheen hoidot ja sekundääriprofylaksi.

Potilaat, joiden AIDS-indikaattoritautina on ollut HIV-näivetystauti, ovat selviytyneet AIDS-diagnoosin jälkeen selvästi muita huonommin. He ovatkin kuolleet keskimäärin jo 3,5 kuukauden kuluttua AIDS-diagnoosin ilmoittamisesta. HIV-näivetystautia on ilmeisesti Suomessa käytetty tartuntatauti-ilmoituksissa AIDS-indikaattoritautina, kun potilaan menehtymisen HIV-infektioon on arveltu tapahtuvan lähikuukausina, mutta ei ole voitu osoittaa muuta AIDS-indikaattoritautia.

Suomessa AIDS-vaiheeseen ei ole yhdysvaltalaiseen tapaan kytketty erityisiä etuuksia. Mahdollisesti tällaiset sosioekonomiset etuudet vaikuttavat lääkäreiden aktiivisuuteen AIDS-diagnoosin asettamisessa. AIDS-vaiheen kriteerinä käytetään Yhdysvalloissa indikaattoritautien ohella veren CD4-solujen määrää (alle 0,20 x 109/litra), mutta tätä ei käytetä Euroopassa. Kansainvälisten vertailujen tekeminen AIDS-vaiheesta onkin hankalaa kansallisten erojen vuoksi.

AIDS-vaiheen ilmaantumista voidaan lykätä

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettu AIDS-vaiheen kesto ei ole pidentynyt 1990-luvulla. Sama on havaittu äskettäin myös muualla Euroopassa. Ensimmäisen polven HIV-lääkkeet ja seurannaistautien tehostunut ennaltaehkäisy ja hoito ovat ilmeisesti siirtäneet AIDS-vaihetta myöhemmäksi. Toisaalta on raportoitu, että sairastamisaikaansa suhteutettuna HIV-potilaat ovat nyt joutuneet olemaan 1980-lukua vähemmän vuodeosastohoidossa.

Uudet HIV-lääkkeet voivat kuitenkin muuttaa hoitomahdollisuuksia aikaisempaa suotuisammiksi. HIV-lääkkeiden yhdistelmähoidot, joissa käytetään kahdella tai lähitulevaisuudessa kolmella eri tavalla HI-virusta vastaan toimivia lääkkeitä, vaikuttavat aikaisempaa hoitoa selvästi tehokkaammilta.

AIDS Suomessa 1982-1996

Pekka Holmström, KTL

(09) 4744 673, pekka.holmstrom@ktl.fi

Matti Ristola, Auroran sairaala

(09) 4701