|
Hepatiitti C-tartunta on yleinen viruslöydös kaikkialla
maassa. Eniten tartuntaa esiintyy pääkaupunkiseudulla ja tavallisimmin
uhrina on nuorehko mieshenkilö, joka ruiskuttaa itseensä huumeita.
Muussa väestössä, esimerkiksi verenluovuttajissa ja sairaaloiden
henkilökunnassa, tartunta on harvinainen. Tauti voi myöhemmin
johtaa vakaviin maksasairauksiin. Sairastuneiden suuren määrän
vuoksi tauti voi tulevaisuudessa aiheuttaa huomattavaa lisärasitusta
terveydenhuoltojärjestelmällemme.
Vuosi 1995 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolta tietoja hepatiitti
C-viruksen (HCV) aiheuttamista tartunnoista oli saatavana tartuntatautirekisteristä.
Jo aikaisemmin laboratoriot olivat raportoineet runsaasti tapauksia,
mutta luvuista ei voinut päätellä kuinka monesta tapauksesta
oikeasti oli kyse, kun samaa potilasta oli monasti tutkittu eri laboratorioissa
useita kertoja. Tartuntatautirekisterissä samaa potilasta koskevat
ilmoitukset voidaan yhdistää ja rekisterin mukaan vuonna 1995
HCV-tartunta todettiin kaikkiaan 1 358 henkilöllä. Mitään
muuta virustautia ei raportoitu yhtä paljon tuon vuoden aikana.
Vuoden 1996 aikana tapauksia näyttää kertyvän vieläkin
enemmän.
Vuonna 1995 tartunnan saaneista miehiä oli 960 ja naisia 398.
Ylivoimaisesti eniten tapauksia oli Helsingissä, missä luku
oli väestömäärään suhteutettuna yli nelinkertainen
seuraavaksi sijoittuneeseen Savon sairaanhoitopiiriin verrattuna.
Lukujen perusteella ei ilman muuta voi tietää, kuinka monta
tartuntaa oli peräisin vuodelta 1995, koska taudin toteamiseksi
käytetty laboratoriotesti ei erota onko kyseessä äskettäinen
vai jo aikaisemmin saatu infektio. Ikäjakauman perusteella nähdään,
että eniten tapauksia oli nuorissa ikäluokissa, mikä
viittaa siihen, että kyseessä on todellinen uusien tapausten
epidemia. Hoitotyössä olevien lääkäreiden havainnot
tukevat tätä johtopäätöstä. Potilaiden
joukossa on ollut paljon nuoria, joilla on ollut äkillinen HCV:n
aiheuttama maksatulehdus.
Keskimäärin harvinainen
Verenluovuttajilla HCV-tartunta on harvinainen (> 0,1%). Kansanterveyslaitoksella
tehdyissä tutkimuksissa ei tartuntaa tavattu myöskään
terveyskeskuksissa tai tukikeskuksissa HIV-testiin hakeutuvilta.
Työperäinen infektioriski on ilmeisen pieni toisin kuin
esimerkiksi Baltian maissa, missä huomattavan suuri osa sairaaloiden
henkilökunnasta on viruksen kantajia. Äskettäin Suomessa
tutkittiin 652 sairaalahenkilökuntaan kuuluvaa, joista kolmasosa
altistui usein työssään verelle ja oli alttiina tartunnoille.
Keltään ei HCV-tartuntaa löytynyt. Myös Ruotsissa
tehdyssä tutkimuksessa tartunta sairaalahenkilökunnalla on
ollut harvinainen.
Likaiset ruiskut ja neulat syyllisiä
HCV-tartunnan tavallisin syy on likaisten ruiskujen ja neulojen käyttö.
toisen palstan alkuun
|
|
Meillä tartunta näyttää liittyvän
lähes yksinomaan huumeiden käyttöön, jopa siinä
määrin, että HCV-tartuntaa voidaan suomalaisella pitää
lähes varmana merkkinä ruiskujen ja neulojen käytöstä.
Useissa suomalaisissa tutkimuksissa ruiskutettavien huumeiden käyttäjillä
on todettu HCV-infektio useammalla kuin joka toisella, eräässä
aineistossa jopa yli 80 prosentilla. Kysyttäessä HCV-tartunnan
saaneilta riskitekijöistä, hyvin suuri osa myöntää
huumeiden käytön. Syynä tartuntojen yleisyyteen on ilmeisesti
se, että samoja ruiskuja ja neuloja käytetään useampaan
kertaan ja usealle henkilölle, eikä virusta voi helposti puhdistamalla
poistaa niistä. Kehonrakennuksessa käytettyjen hormonien ruiskuttamisen
merkitystä HCV:n riskitekijänä ei ole kunnolla tutkittu,
mutta osa tartunnoista saattaa olla kuntosaleilta peräisin.
Infektio-ongelma myös psykiatrisissa hoitopisteissä
Tämän vuoden aikana tehdyssä suomalaisessa tutkimuksessa
selvitettiin huumeiden käyttöä akuuttia psykiatrista
hoitoa tarvitsevien keskuudessa. Huumeongelma osoittautui odotettua
yleisemmäksi, samoin virushepatiitit: yli 10 prosentilla oli joko
HCV:n tai HBV:n (hepatiitti B -virus) tai molempien aiheuttama infektio.
Lähes jokainen tartunnan saaneista oli ruiskutettavien huumeiden
käyttäjä.
HCV:n myöhäisvaikutukset tulossa meillekin
On ilmeistä, että Suomessa on paljon - todennäköisesti
tuhansia - HCV-tartunnan kantajia, suuri osa nuoria ja lähes kaikki
tartunnat likaisten neulojen ja ruiskujen välittämiä.
Infektio ei näytä ainakaan aluksi aiheuttavan mahdollisen
ensitaudin jälkeen sanottavasti haittaa, tartunta on meillä
harvinainen vakavia maksasairauksia potevilla potilailla. Muualla tehtyjen
tutkimusten perusteella tiedämme kuitenkin, että krooninen
HCV-infektio lisää maksakirroosin ja maksasyövän
riskiä, mutta varsin pitkällä, jopa parin kymmenen vuoden
viiveellä. Muut maksaa vaurioittavat tekijät, kuten alkoholi,
lisäävät myöhäistautien riskiä. Hepatiittivirusten
joukossa on myös lievempiä muotoja, joiden myöhäisvaikutuksien
arviointi on vaikeaa.
On kuitenkin perusteltua olettaa, että tuhansien nyt kroonisesti
HCV-tartuntaa kantavien henkilöiden joukosta joutuu sairaalaan
vakavien ja kalliita hoitoja vaativien maksasairauksien vuoksi vähintäin
satoja henkilöitä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.
Mikäli epidemiaa ei onnistuta rajoittamaan, kasvaa luku tästä
nopeasti. Epidemia voidaan pysäyttää vain, jos onnistutaan
vähentämään likaisten ruiskujen ja neulojen käyttöä.
Useat ulkomaiset tutkimukset osoittavat että se on mahdollista.
Äskettäin tehty suomalainen selvitys kuitenkin osoitti, että
uusien ruiskujen ja neulojen ostaminen on vaikeutunut pääkaupunkiseudun
apteekeissa. Asiaan on syytä kiinnittää vakavaa huomiota.
Pauli Leinikki, KTL
(09) 47 441
|
