|
Sekä kohonnut verenpaine että kohonnut
kolesteroli lisäävät sairastuvuutta ja kuolleisuutta
sydän- ja verisuonitauteihin myös vanhoissa ikäluokissa.
Viime vuosina on julkaistu useita laajoja kontrolloituja verenpaineen
hoitotutkimuksia iäkkäillä ja erityisesti isoloidun systolisen
hypertonian hoidon merkitys on selkiintynyt. Parin viime vuoden aikana
julkaistut suuret statiineilla tehdyt veren rasvojen tutkimukset ovat
puolestaan osoittaneet, että kolesterolin alentaminen kannattaa
ainakin 75 ikävuoteen asti.
Suurissa väestötutkimuksissa on toistuvasti osoitettu sydän-
ja aivoverisuonisairauksien yhteys verenpaineeseen. Yhteys säilyy
vanhemmissakin ikäluokissa. Jo varsin vähäinen verenpaineen
nousu lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa (tasolla
140-160 mmHg).
Nämä epidemiologiset havainnot on voitu vahvistaa kontrolloiduissa
tutkimuksissa. Viiden tutkimuksen meta-analyysissä, joka käsitti
runsaat 12 000 yli 60 -vuotiasta potilasta, oli lähes viiden vuoden
seuranta-ajan jälkeen 15/6 mmHg:n verenpaine-ero hoito- ja vertailuryhmien
välillä. Tämä vähensi 34 prosenttia aivohalvausten
ja 19 sepelvaltimotaudin riskiä.
Kuolleisuus aleni 9,5 prosenttia
Kun yhdistettiin tutkimukset, joissa oli hoidettu yksinomaan isoloitua
systolista kohonnutta verenpainetta, kävi ilmi, että systolisen
verenpaineen lasku viidellä mm:llä iäkkäillä
potilailla johti sydän- ja verisuonisairastuvuuden ja -kuolleisuuden
alenemiseen 95 prosentilla. Samaan tulokseen pääsemiseksi
nuorempia on hoidettava 2-4 -kertainen määrä.
Terveiden iäkkäiden henkilöiden kohonneen verenpaineen
hoito on erittäin kannattavaa. Viiden vuoden seuranta-aikana vaikutus
sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen on suurempi kuin nuoremmilla. On kuitenkin
todennäköistä, että nuoremmilla henkilöillä
kumulatiivinen hyöty suurenee ajan myötä.
Kolesteroli vaikuttaa vanhanakin
Seerumin kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja matala HDL-kolesteroli
lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa vielä yli 80
vuoden iässäkin.
toisen palstan alkuun
|
|
Iäkkäiden hoitotukimuksia on viime vuosiin
asti ollut niukasti. Los Angeles Veterans Administration Dietary Study
osoitti jo vuonna 1969, että ruokavaliolla aikaansaatu kolesterolitason
lasku johti myös sepelvaltimotaudin vähenemiseen samoin yli
kuin alle 65-vuotiailla.
Kahden vuoden sisällä on julkaistu kolme suurta kolesterolitutkimuksta,
joissa statiineilla on laskettu kolesterolitasoa. Kun statiinit ovat
todella tehokkaita kolesterolitason laskijoita, ovat tuloksetkin olleet
vakuuttavia. Scandinavian Simvastatin Survival Study (4-S) oli näistä
ensimmäinen. Se oli simvastatiinilla tehty sekundaaripreventiotutkimus,
jossa potilaat olivat tutkimuksen alkaessa 35-70 -vuotiaita. Viiden
vuoden seuranta-aikana kokonaiskuolleisuus laski 30 prosenttia ja sepelvaltimokuolleisuus
42 prosenttia. Tulos näyttää olevan samaa suuruusluokkaa
yli ja alle 60 -vuotiailla.
West of Scotland -tutkimus oli pravastatiinilla tehty primaaripreventiotutkimus,
jossa tutkittavilla oli kohonnut kokonais- ja LDL-kolesteroli, mutta
ei todettua sepelvaltimotautia. Myös tässä tutkimuksessa
saatiin merkittävä kuolleisuuden lasku, ja vaikutus oli samanlainen
eri ikäryhmissä.
Kolesterolin lasku hyödyttää iäkkäitä
Viimeisenä on tänä syksynä valmistunut CARE-tutkimus,
joka on tehty sydäninfarktin sairastaneille. Ikähaarukka oli
leveä: 21-75 vuotta. Tutkimukseen osallistuminen edellytti, ettei
seerumin kolesteroli ollut kohonnut. Sepelvaltimotauti väheni 24
prosenttia ja aivohalvaukset 31 prosenttia. Tämä tutkimus
osoittaa sen, johon jo 4-S -tutkimuksen tulokset viittasivat, että
sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla kolesterolin lasku on edullista
lähtötasosta riippumatta. Vaikutus vanhemmassa ikäryhmässä
60-74 -vuotiailla oli samaa suuruusluokkaa kuin nuoremmassa.
Uudet kolesterolitutkimukset ovat muuttamassa iäkkäiden
henkilöiden kolesterolin hoitoa aktiivisempaan suuntaan. Tänä
vuonna julkaistussa suomalaisessa suosituksessa "Sepelvaltimotaudin
ehkäisy käytännön lääkärintyössä"
todetaankin, että kolesterolin hoito on aiheellista ainakin 75
vuoteen asti ruokavaliolla, mutta tarvittaessa myös lääkkeillä.
Matti Romo, Sydäntautiliitto
|