Suomalaisten terveys - 2

Väestö ikääntyy nopeasti

Suomen väkiluku on kasvanut tasaisesti noin neljännesmiljoonan vuosikymmenessä koko tämän vuosisadan ajan. Mikäli väestön määrään vaikuttavat tekijät, hedelmällisyys, kuolleisuus ja siirtolaisuus, säilyvät nykyisellä tasolla, väestö kasvaa 2010-luvulle tultaessa nykyisestä 5,1 miljoonasta runsaaseen 5,2 miljoonaan ja pienenee sen jälkeen saavuttaen viiden miljoonan tason 2030-luvulla.

Maamme väestö on vanhentunut melko nopeasti, mikä johtuu sekä hedelmällisyyden pienenemisestä että suotuisasta kuolleisuuskehityksestä. Väestön ikärakenne vanhenee edelleen lähivuosikymmeninä ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 20 vuoden aikana noin 300 000 eli runsaat 40 prosenttia. Kaikkein vanhimmat ikäryhmät kasvavat nopeimmin.

Toimihenkilöiden osuus väestöstä kasvaa, viljelijäväestön ja työntekijöiden osuus supistuu. Väestön koulutustaso kohoaa nopeasti. Ulkomaistaustaisen väestön määrä suurenee, mutta sen osuus koko väestöstä on varsin pieni myös lähitulevaisuudessa.

Sosiaalinen ja kulttuuriympäristö

Terveydentilalla on vahva yhteys sosiaaliseen asemaan: mitä parempi henkilön sosiaalinen asema on, sitä todennäköisemmin hänen terveytensä on hyvä. Yhteiskunnan rakennemuutos ja koulutustason nopea kohoaminen ovat parantaneet väestön terveyttä viime vuosikymmeninä. On kuitenkin merkkejä väestön polarisoitumisesta, sillä kuolleisuus on alentunut nopeimmin ylimmissä koulutusryhmissä.

Kulttuuriympäristössä on tapahtunut monia yleisiä muutoksia, joilla on merkitystä väestön terveyden kannalta. Käynnissä olevat kulttuurimuutokset ovat pääosin terveyden edistämisen kannalta myönteisiä. Esimerkiksi elämän yleisen rationalisoitumisen ja yksilöllistymisen myötä terveyden koettu merkitys on korostunut ja terveyteen vaikuttavat elintavat ovat nousseet rutiininomaisista tottumuksista tietoisiksi valinnoiksi.

toisen palstan alkuun

Elinkeinorakenne

Elinkeino- ja ammattirakenteen nopea kehitys on muuttanut työn sisältöä ja työympäristöä. Jälkiteollisessa informaatioyhteiskunnassa ihmisille asetettavat pätevyys-, tieto- ja taitovaatimukset kasvavat. Suomessa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jonka sosiaalinen hinta näyttää muodostuvan korkeaksi. Se näkyy korkeana työkyvyttömyysasteena ja massiivisena työttömyytenä. Työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja muuttanut muotoaan, mutta psyykkinen kuormittavuus on kasvanut.

Lama ja työttömyys

Suurtyöttömyys uhkaa nyt väestön elinoloja ja hyvinvointia enemmän kuin koskaan 1930-luvun laman jälkeen. Etenkin pitkäaikaistyöttömyys uhkaa yksilöiden ja perheiden elämäntapaa. Työttömyys näyttää vaikuttavan enemmän mielenterveyteen kuin muuhun terveyteen.

Laman terveysvaikutukset ovat todennäköisesti pääosin kielteisiä. Toistaiseksi terveystilastoissa merkkejä kielteisestä terveyskehityksestä ei kuitenkaan näy. Lama on vaikeuttanut hyvinvointipalvelujen sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön ylläpitämistä.

Fyysinen ympäristö

Ihmisen terveyteen vaikuttava fyysinen ympäristö on parantunut. Veden kautta välittyvät tarttuvat taudit ja pahimmat kemialliset haittatekijät ovat vähentyneet. Jätevesien käsittely on parantanut vesistöjen tilaa. Ympäristötekijät aiheuttavat kuitenkin edelleen syöpää, allergioita, astmaa ja muita hengityselinsairauksia. Talouskasvuun liittyvät muutokset, kuten liikenteen lisääntyminen ja energiatuotannon kasvu, saattavat lisätä ympäristön haitallisia vaikutuksia terveyteen.

Suomessa tärkeimmät ympäristöterveysongelmat liittyvät sisäilman ja juomaveden laatuun, radonaltistukseen, liikenteen vaikutuksiin tiheästi asutuilla seuduilla ja joillakin alueilla myös pohjavesien likaantumiseen.

Seppo Koskinen, KTL

(09) 474 4762, seppo.koskinen@ktl.fi

Arpo Aromaa, KTL