Terve kunta 2000 -kokeilu vei terveyden kuntastrategioihin

Terve kunta 2000 -kokeilu vei terveyden kuntastrategioihin

Heinolan maalaiskunnassa, Kajaanissa, Keravalla, Lapinlahdella, Luodossa, Porissa ja Tampereella vuonna 1994 käynnistyneen Terve kunta -projektin tarkoituksena oli tehostaa kansallisen TK 2000 -ohjelman toteutumista kunnissa, arvioida kunnallisten toimintaohjelmien tarvetta ja käynnistää projekteja kansanterveydellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, lisätä terveysnäkökohtien painoarvoa kunnallisessa päätöksenteossa, edistää poikkihallinnollista yhteistyötä terveyden edistämisessä ja arvioida tutkimuksen avulla ohjelman toteutumista kunnissa.

Kunnalliset päättäjät määrittelevät terveyden sairauden puuttumisena, monialaisena hyvinvointina, toimintakykyisyytenä ja elämänhallintana. Terveyskäsitys ohjaa käsitystä terveyden edistämisestä. Jos terveys nähdään sairauksien puuttumisena, on päättäjillä taipumus painottaa terveyden edistämisessä yksilötason terveellisiä elämäntapoja. Jos terveys ymmärretään monialaisena hyvinvointina, terveyden edistämisessä painotetaan terveellisten elämäntapojen lisäksi myös yhteiskunnallisia mahdollisuuksia vaikuttaa väestön terveyteen. Terveyden edistäminen ei tällöin ole yksinomaan terveydenhuollon vastuulla, vaan kunnan kaikki hallinnonalat voivat vaikuttaa siihen omilla päätöksillään.

Terve kunta -projekti käynnistettiin kuntien ylimmän johdon päätöksellä, jolloin kaikki hallinnonalat joutuivat miettimään yhteisen terveystavoitteen saavuttamista omista lähtökohdistaan. Tavoite synnytti usein laajaa arvokeskustelua, jossa terveyttä ja sen edistämisen merkitystä voitiin arvioida muiden argumenttien rinnalla päätöksenteon perusteluna.

Yhdyshenkilö tuki verkottumista

Terveyden edistämisen hankkeet käynnistyivät kunnissa ongelmalähtöisesti yhteisesti sovittujen teemojen pohjalta. Riippumatta siitä, kohdistuiko työ koko väestöön tai terveyden tasa-arvon kannalta huonompiosaisiin, tavoitteiden saavuttaminen edellytti useiden hallinnonalojen, valtion paikallishallinnon, järjestöjen ja monien muiden toimijoiden asiantuntijuutta ja yhteistä työpanosta. Projektityöskentely oli luonteva poikkihallinnollisesti toimiva työmuoto.

Käynnistyneet osaprojektit olivat aihepiiriltään koko väestöä terveellisiin elämäntapoihin kannustavia hankkeita, riskiryhmiin kohdistuvia terveyden tasa-arvoa tukevia hankkeita sekä ympäristön terveellisyyteen ja yhteiskuntapolitiikkaan liittyviä hankkeita. Osaprojekteja käynnistyi yli 40. Osaprojektien koordinaattorina, verkottumisen tukijana ja toiminnan innostajana toimi kunnassa yhdyshenkilö, joka oli vastuussa tehtävästään kunnan ylimmälle johdolle.

Vastuu ylimmällä johdolla

Terve kunta -projektien onnistumisen kannalta oli merkittävää, että terveyden edistämisen kokonaisvastuu oli kunnan ylimmällä johdolla. Näin kaikille hallinnonaloille viestitettiin terveyden edistämisen vastuusta ja velvollisuudesta.

Moniulotteinen tiedottaminen oli hankkeen laajenemiselle ensiarvoisen tärkeää. Mitä enemmän terveysnäkökulma ja siihen vaikuttamisen mahdollisuudet näkyivät ja kuuluivat myönteisessä hengessä, sitä enemmän toteutuksen sisällöstä löytyi itsekutakin kiinnostavia ja omaksi koettuja tekemisen muotoja.

toisen palstan alkuun

Terveyden edistämisen verkot kunnan sisällä lähtivät muotoutumaan pääasiassa viranhaltijoiden esittämien kehittämistarpeiden tai ongelma-alueiden ratkaisemiseksi. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja valtion paikallishallinnon ja muiden virka-asemassa olevien asiantuntijoiden liittyminen verkostoihin kehittyi kiitettävästi. Sen sijaan kansalaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyön muotoutuminen osapuolia kiinnostavalla ja hyödyntävällä tavalla ei ollut aivan yhtä luontevaa, sillä vastuun jakamisen ja kumppanuuteen perustuvan yhdessä tekemisen oppiminen vie aikaa eri toimintakulttuureihin tottuneilta osapuolilta. Projektin loppua kohti alkoi kuitenkin aitoja monikerroksisia yhteistyöhankkeita syntyä.

Monitasoista arviointia

Koko kunnan toimintaa koskettavan terveyden edistämisen seuraaminen edellytti monitasoista arviointia. Työryhmät tekivät itse osaprojektien prosessiarviointia puolivuosittain. Teema-alueiden toimintaa arvioitiin kuntien välisissä kehittämisseminaareissa.

Terve kunta -hankkeita kokonaisuutena arvioitiin mm. vertaiskunta-arviointimenetelmällä, jossa vertaiskunnat arvioivat terveyden edistämisen onnistumista projektikunnissa ja pohtivat kokeiltujen mallien soveltumista omiin kuntiin.

Väestön terveystottumuksia seurattiin KTL:n terveystapatutkimuksen avulla ja väestön näkemystä kunnan terveellisyydestä ja väestön terveyden kehittymisestä tutkitaan fokusryhmätutkimuksen avulla. Kaikkiin kuntiin kohdentuva tutkimus käsittelee terveyden edistämistä päätöksenteossa ja kunnan toiminnassa.

Terveyden edistäminen osana kuntastrategiaa

Monet kunnista valmistelivat projektin aikana terveyspoliittisen ohjelman, jossa terveyden edistäminen on osa kuntastrategiaa, Ohjelman laajapohjainen valmistelu ja sen hyväksyminen kunnanvaltuustossa vakiinnuttavat terveyden edistämisen kunnallisen toiminnan selkeäksi tavoitteeksi.

Väestön terveydentilan seuraamiseksi kehiteltiin terveyttä ja hyvinvointia kuvaavaa mittaristoa, tavoitteena säännöllisin väliajoin tuotettava kunnallinen terveyskertomus.

Terve kunta -projektin jatkona syntyneet valtakunnallinen ja maakunnalliset terveyden edistämisen verkostot tukevat terveyden edistämisen kokemusten jakamista ja tärkeiden asioiden esillä pitämistä. Kuntakokeilujen tuloksellisuus tiivistyy näkemykseen, onko terveyden ja sen edistämisen painoarvo merkittävä kunnallisessa päätöksenteossa ja ovatko kunnalliset päättäjät ja muut toimijat sisäistäneet moninaiset mahdollisuudet kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Terve kunta -projektin toteutus on raportoitu Stakesin Aiheita sarjassa (29/1995) ja projektin loppuraportti julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja sarjassa vuoden 1996 lopussa.

Taulukko:

Terve Kunta -projekti, osaprojektit kunnittain

Kerttu Perttilä, Stakes

(09) 3967 2318

Klas Winell, Stakes

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!