|
Kuntien välisiä vertailuja tehdään
hyvälaatuisin, vertailukelpoisin mittarein liian vähän.
Mutta myös asutuskeskuksissa vertailuja eri alueiden välillä
on tehty liian vähän, koska niiden tekeminen on osoittautunut
työlääksi, vaikka sen avulla saatiasiin kultaakin kallimpaa
tietoa.
Perinne maamme terveydenhuollossa oli tuotantopainotteinen vuoden
1993 alkuun saakka. Vähitellen tietotuotannon painopiste on siirtynyt
aikaisempaa enemmän pyrkimykseen tuntea väestön tarpeet
ja vastata niihin.
Kartoissa näkyvät tarve-erot ja haasteet
Väestön terveyden ratkaisevat terveystottumukset ja ympäristötekijät
perimän ja palvelujen lisäksi. Terveystottumuksien ja sosiaalisten
ympräistötekijöiden erot tulivat esiin heti ensimmäisistä
Turusta tuotetuista terveyskartoista. Tupakointierojen selvä kasautuminen
vain kahdelle kaupungin osa-alueelle tuli ilmi vasta karttatekniikan
avulla. Siitä ei ollut ennen karttojen julkistamista saatavissa
käyttökelpoista tietoa.
Kartat osoittivat lisäksi, että vuosien 1986-1994 aikana
työikäisten tupakointi oli muuttunut. Aikaisemmin tupakoineilla
alueilla tupakointialttius oli heikentynyt ja raskaampi tupakointi jäänyt
rasittamaan vain tietyjä alueita. Kaupunginhallitus onkin päättänyt
käynnistää tupakoinninvastaisen työn syksystä
1996 lähtien juuri näillä alueilla. Kartat ovat siis
toimineet päätöksenteon pohjana.
toisen palstan alkuun
|
|
Vastaavalla tavalla aiotaan edetä muillakin
tärkeillä terveyteen liittyvillä alueilla. Liikunnan
ja ylipainon suhde tulee kartoissa selvästi esille, myös suolan
käytön muutokset tai ravintorasvojen käyttötottumukset
ovat tarkastelun kohteena.
Karttojen välittämä tieto ohjaa
Kartat ovat omalta osaltaan myös tuoneet selvästi esille
sen, että aikaisemmin käytetty Turun jakaminen neljäksi
vastuualueeksi on liian karkea. Tästä syystä terveydenhuollossa
onkin nyt päädytty kahdeksan alueen jaon kannalle. Väestötasoinen
terveystieto on näin ohjannut hallintoa, eikä päinvastoin.
Terveyskartoista on muodotumassa uusi ja käyttökelpoinen
kehittämisinstrumentti väestövastuisen terveydenhuollon
tarpeisiin. Turku onkin tästä syystä käynnistänyt
monipuolisen yhteistyön sekä Itämeren ympärillä
että laajemminkin EU:n piirissä. Kartat siirretään
myös Internetiin väestön ulottuville vielä tänä
syksynä.
Karttatekniikkaa tulee jatkuvasti kehittää ja sen puutteita
täydentää muulla korkealaatuisella tiedolla. Turun alkukokemukset
osoittavat, että koska hyödyt ovat selvästi haittoja
suuremmat, karttatekniikan entistä parempaan käyttöön
saamista tulee ripeästi lisätä ja välineitä
sekä prosessointijärjestelmiä kehittää siten,
että kartat ovat mahdollisimman nopeasti pohjatietojen valmistuttua
laadultaan varmistettuina käyttäjiensä ulottuvilla.
Ilmo Parvinen, Turun terveysvirasto
|