|
Vantaan väestö koostuu vähäisestä
vanhempien kantavantaalaisten joukosta, 1960 -luvulla alkaneen Suomen
suuren maaltamuuton keski-ikäisistä ja heidän paljasjalkaisista
kaupunkilaisjälkeläisistään. Maahanmuuttokin on
alkanut kirjavoittaa Vantaan terveyskulttuureja. Nuoren väestön
terveyspalvelut on tuotettu selvästi alle maan asukaskohtaisen
terveydenhuollon keskikustannuksen.
Maalaiskuntamaisen hallinto-organisaation uudistaminen 1990 johti
sosiaali- ja terveyspalvelujen alueelliseen väestö- ja tulosvastuiseen
tuottamistapaan.
Aikapommi
Finriski '92 -tutkimus osoitti, että Vantaalla tikittää
etenkin nuorison ja naisväestön keskuudessa isompia kansanterveydellisiä
aikapommeja kuin vakiintuneemmissa kaupunkiyhteisöissä. KTL:n
maanlaajuisen terveyskyselyn tulokset osoittivat terveyskartoiksi muokattuna,
että kaupungin väestön hyvinvoinnissa on todennäköisesti
merkitseviäkin eroja sekä palvelualueittain että naapurikaupunkeihin
verrattuna. Pysyvästi korkealle tasolle juttuneen työttömyyden
myöhemmät terveysvaikutukset ovat ennakoimattomat.
STM:n tuen turvin käynnistettiin laajassa eri hallintokuntien
ja luottamushenkilöpäättäjien kesken 1994 pidetyssä
seminaarissa Vantaan kolmivuotinen yhteisöterveysprojekti. Sen
ensimmäisenä vaiheena koottiin kaupunkilaisista olemassa oleva
terveys- ja hyvinvointitieto yksiin kansiin ja tehtiin sen perusteella
kunnallisen terveyspolitiikan jatkotyöstön ohjelma.
toisen palstan alkuun
|
|
Projekti jatkuu palvelualueilla. Niitä koskevista
tiedoista jokainen aluejohto on valinnut 1-2 konkreettista kehittämisohjelmaa,
jotka ulottuvat kyläyhteisön kehittämisestä perinteiseen
riskitekijäpohjaiseen kardiovaskulaaripreventioon, masennuksen
torjunnasta verkostojen kehittämiseen.
5 000 vantaalaisen terveystavat tutkitaan
Tietopohjassa todettuja aukkoja täydennetään ja aikasarjaa
muodostetaan mm. osallistumalla Finriski `97 -tutkimukseen ja suorittamalla
KTL:n kanssa noin 5 000 vantaalaisen otoksella laajahko terveystottumus-
ja palvelutarvekysely, jonka tuloksista muodostetaan konekielinen tietokanta
sekä omaa jatkokoulutusta että noin viiden vuoden välein
tehtävää seurantakyselyä varten.
Palvelualueittaisten tietojen, "paikalliskulttuurien" ja
yhteisöjen resurssien yhteistarkastelulla uskotaan löydettävän
niitä antonovskylaisia voimavaroja ja yhteisön vahvuuksia,
joiden varaan voidaan pystyttää rakenteellisiakin hyvinvointia
tukevia toimia, Vantaan kaupunkipolitiikan terveysosio.
Supistamispaineiden ja kustannuskriisien vaivaama korjaava terveyspalvelujärjestelmä
ei enää riitä kunnan ainoaksi terveydenhuollon panostukseksi.
Risto Ihalainen, Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuolto
(09) 8391
|
