Hengitysilman alkoholimittaukset käyttöön

Syksyllä 1994 voimaan tullut laki antaa mahdollisuuden käyttää rattijuopumuksen tunnusmerkkinä joko verenalkoholipitoisuutta 0,5 promillea tai 0,25 mg alkoholia litrassa uloshengitettyä ilmaa. Törkeän rattijuopumuksen rajat ovat vastaavasti 1,2 promillea tai 0,6 mg alkoholia/l.

Kenttälaitteita tarkemmat

Usean vuoden valmisteluprosessin jälkeen käyttöön otettavat uudet mittalaitteet sijoitetaan lähes 90 poliisiasemalle. Nämä tarkkuusalkometreiksi kutsutut laitteet edustavat korkeampaa luotettavuustasoa kuin poliisin kentällä käyttämät seulontalaitteet. Tarkkuusalkometreissa on useita eritasoisia varmistuksia: ne eivät ole alttiita esimerkiksi sähkömagneettisille häiriöille tai lämpötilan vaihteluille, eikä tupakan savu vaikuta tulokseen. Ne ovat kytketty poliisin tietoverkostoon, ja sitä kautta KTL:n verenalkoholilaboratorio (VALA) saa tiedon jokaisesta mittaustapahtumasta ja siihen liittyvistä erilaisista parametreistä.

Tulos heti

Tarkkuusalkometrien mittausmenetelmä perustuu infrapunametodin ja elektrokemiallisen kennon yhdistelmään. Hengitysilmasta suoritettavien mittausten etuna on tuloksen nopeus eikä tarvita muita toimenpiteitä.

toisen palstan alkuun

Haitaksi voi muodostua mm. se, ettei tarkistusmittausta voida tehdä jälkikäteen, lääkeaineita ja huumeita ei voida todeta ja ns. jälkinauttimistapausten laskutoimenpiteitä ei voida tehdä hengitysilmasta mitattujen tulosten perusteella.

Laadun seurantaa ja tilastointia

Laadunseurannassa kerätään ja tilastoidaan keskitetysti tietoja kaikista käytössä olevista tarkkuusalkometreista. Seurattavia tietoja ovat mm. vertailukaasun, ympäristön taustan ja puhallustuloksen arvot. Edelleen onnistuneet ja epäonnistuneet mittaukset tilastoidaan. Epäonnistumisen syyt selvitetään. Lisäksi huolehditaan siitä, että tehdään riittävästi testipuhalluksia ja että poliisit pitävät yllä käyttökokemustaan. Jokaisesta puhallusnäytteestä voidaan tuottaa puhalluksen käyrä, jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä tulokseen mahdollisesti vaikuttaneista asioista. Tietojärjestelmän avulla saadaan raportteja ja graafisia kuvia. VALA:ssa tulee myös olemaan tietoja mm. laitteiden huollosta ja muista niiden elinkaareen liittyvistä asioista.

KTL on useita vuosia tuottanut verinäytteiden määrityksiin liittyvistä tiedoista valtakunnallisia epidemiologisia liikennejuopumustilastoja. Näitä tietoja käytetään sekä tutkimustarkoituksiin että pohjana liikennevalvonnan strategiselle suunnittelulle. Puhallusnäytteistä tullaan keräämään vastaavat tiedot.

Ensi vuoden puolella tuodaan terveyskeskuksiin aikaisempaa vähemmän rattijuopoksi epäiltyjä. Pääosin tällöin kysymys on henkilöistä, jotka eivät pysty tai halua puhaltaa, joiden epäillään olevan lääkkeiden tai huumeiden vaikutuksen alaisia tai jotka väittävät nauttineensa alkoholia ajonsa jälkeen.

Ralph Lindbohm, KTL

(09) 1912 7501, ralph.lindbohm@ktl.fi