Itsemurha skitsofreniaa sairastavien suurin vaaratekijä

Skitsofreniaa sairastavilla itsemurhakuolleisuus on korkea, 10-13 prosenttia menehtyy sairautensa aikana. KTL:ssa selvitetään parhaillaan koko Suomen kattavassa itsemurha-aineistossa skitsofreniaa sairastaneiden, itsemurhan tehneiden henkilöiden kliinisiä, sairauteen ja hoitoon liittyviä piirteitä sekä elämän tapahtumia ennen itsetuhoa. Näiden tulosten avulla pyritään luomaan hoitosuosituksia, joilla itsemurhakuolleisuutta ja sitä kautta sairauteen liittyvää psyykkistä kärsimystä voitaisiin vähentää.

Skitsofrenia on kansanterveydellisesti merkittävä sairaus: sairastamiskausi on pitkä, sairastumisikä varhainen ja sairauteen liittyy usein vaikeita, toimintakykyä heikentäviä oireita. Skitsofreniaan liittyy myös suuri itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy, 10-13 prosenttia potilaista tekee itsemurhan. Riskin on arvioitu olevan jopa 20-40 -kertainen muuhun väestöön verrattuna.

Nuoret miehet suurimmassa vaarassa

Aikaisempien tutkimusten perusteella nuoret miehet ovat skitsofreniaa sairastavista suurimmassa itsemurhavaarassa. Korkea vaara liittyy usein sairastamisen kymmeneen ensimmäiseen vuoteen ja vaikeaan sairaudenkulkuun, missä on ollut lukuisia psykoosioireiden pahenemisvaiheita. Masennusoireilu ja varsinkin siihen liittyvä toivottomuuden kokemus, aikaisemmat itsemurhayritykset ja alkoholin väärinkäyttö ovat aikaisempien tutkimusten mukaan skitsofreniapotilaan itsemurhan riskitekijöitä.

Itsemurhat Suomessa 1987-88 -projektin puitteissa koottiin kattavat tiedot kaikista Suomessa tuon vuoden aikana itsemurhan tehneistä (n=1 397) haastattelemalla omaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka olivat hoitaneet itsemurhan tehnyttä henkilöä tämän viimeisen elinvuoden aikana.

toisen palstan alkuun

Tietoja kerättiin muun muassa itsemurhan tehneen viime aikaisista psyykkisistä oireista, päihteiden käytöstä, aikaisemmasta itsemurhakäyttäytymisestä ja elämäntapahtumista ennen itsemurhaa. Lisäksi itsemurhan tehneistä saatiin kattavasti tietoja myös poliisitutkimuksesta, oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta ja sairauskertomusmerkinnöistä.

Hoitokontaktista huolimatta

Suomessa vuoden aikana (1.4.1987-31.3.88) 92 skitsofreniaa sairastavaa henkilöä teki itsemurhan, mikä vastaa seitsemää prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä itsemurhista tuon vuoden aikana.. Skitsofreniaa sairastavia naisia oli 24 (26%) ja miehiä 68 (74% ). Suurimmalla osalla skitsofreniaa sairastavista oli itsemurhahetkellä hoitokontakti, 80:llä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja 8 prosentilla perusterveydenhuollossa. 27 prosenttia skitsofreniaa sairastavista teki itsemurhan psykiatrisen sairaalahoidon aikana ja 32 prosenttia kolmen kuukauden aikana psykiatrisen sairaalahoidon päättymisestä. Tavallisin yksittäinen tuhomenetelmä oli lääkeainemyrkytys (37 %). Pääasiallisena lääkeaineena näissä oli useimmiten skitsofrenian hoitoon käytetty fentiatsiini-ryhmän neurolepti. Itsemurhan tehneistä monella (64 %) oli ajankohtaisia depressiivisiä oireita, ja suurin osa (78 %) kärsi skitsofreniasairauden aktiivivaiheen oireista. Aikaisempia itsemurhayrityksiä oli valtaosalla (71 %).

Itsemurhien vähentämiseksi skitsofreniapotilailla suositellaan erityisen huomion kiinnittämistä sairaalasta avohoitoon siirtymisen ongelmiin. Riittävän tiivis ja tukea-antava hoitosuhde on tärkeä varsinkin hoidon muutoksiin liittyvissä vaiheissa ja skitsofreniasairauteen liittyvien masennusjaksojen sekä sairauden aktiivivaiheiden aikana. Masentuneen ja itsetuhoisen skitsofreniapotilaan lääkehoidon riittävyyden ja laadun arvioiminen on tärkeää, eikä suuria lääkemääriä pitäisi määrätä kerralla.

Hannele Heilä, KTL

(09) 474 4313 (tiistaisin), (09) 240 177, hannele.heila@ktl.fi