Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät geenit ja ympäristötekijät tutkittavana

Maanis-depressiiviseen psykoosiin eli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön näyttäisi skitsofrenian tapaan liittyvän vahva perinnöllisyys. Kansanterveyslaitoksella on käynnissä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kaksostutkimus, jossa aineiston huolellinen kuvaus sekä perinnöllisten ja ympäristötekijöiden merkityksen ja yhteisvaikutusten tutkiminen ovat keskeisessä asemassa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön perinnöllisyyden muotoa ja astetta on tutkittu geneettisen epidemiologian keinoin eli mm. perhetutkimusten avulla. Niissä sairastuneen henkilön ensimmäisen asteen sukulaisten (vanhemmat, sisarukset, lapset) riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on ollut 7,8 prosenttia, kun se normaaliväestössä on noin 0,8 prosenttia. Toisen asteen sukulaisten (tädit, sedät, isovanhemmat) riski on ollut 5-10 prosenttia. Mielenkiintoista on ehkä se, että periytyvyys näyttäisi olevan suurempaa ja noudattavan mendeliaanista mallia niissä suvuissa, joissa sairastuneen henkilön vaste litiumille on ollut hyvä.

Perhetutkimusten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, mikä on yhteisen ympäristön, mikä yhteisen perimän vaikutusta. Sen selvittämiseen tarvitaan adoptio- ja kaksostutkimuksia. Kunnollisia kaksisuuntaista mielialahäiriötä koskevia adoptiotutkimuksia on toistaiseksi vain kaksi, joista vain toisessa sairastuneiden henkilöiden biologisilla vanhemmilla todettiin selvästi enemmän mielialahäiriöitä kuin adoptiovanhemmilla. Adoptiotutkimusten ongelmana tulosten yleistettävyyden kannalta on kuitenkin aineiston valikoituneisuus ja usein myös pienuus.

Kaksostutkimus avuksi

Kaksostutkimukset perustuvat oletukseen, että identtiset ja epäidenttiset kaksoset jakavat keskenään samanlaiset ympäristötekijät, mutta identtiset kaksoset myös 100 prosenttisesti samat geenit, kun taas epäidenttisillä kaksosilla yhteisen perimän osuus on puolet. Onko oletus yhtäläisestä ympäristöstä sitten oikeutettu, vai onko identtisten kaksosten ympäristö sittenkin yhdenmukaisempi? Tätä on selvitetty useammassakin tutkimuksessa, eikä todisteita sille, että identtisiä kaksosia kohdeltaisiin yleisesti samankaltaisemmin kuin epäidenttisiä, ole saatu. Mikäli jokin sairaus ilmenee molemmilla kaksosilla useammin silloin, kun kaksoset ovat identtisiä verrattuna epäidenttisiin, katsotaan sen olevan todiste ko. sairauden geneettisestä perustasta. Kaksosaineistossa konkordanssiluku 1 tarkoittaisi, että jokainen kaksospari olisi samankaltainen tutkitun ominaisuuden suhteen.

toisen palstan alkuun

Tähän mennessä on tehty neljä kaksostutkimusta, joissa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, nykyisiä kriteereitä vastaavaksi määriteltynä, on tutkittu erikseen. Identtisten kaksosten konkordanssiluvut ovat niissä vaihdelleet 0,2:sta 0,75:een ja epäidenttisten nollasta 0,13:een. Konkordanssilukujen suuri hajonta voi johtua aineistokokojen pienuudesta, metodologisista eroista tutkimusten välillä tai todellisista eroista ko. populaatioissa.

Parhaiten toteutetussa henkilökohtaiseen haastatteluun perustuvassa tanskalaisessa tutkimuksessa identtisten kaksosten konkordanssiluvuksi saatiin 0,6, mikä kertoo perinnöllisten tekijöiden varsin huomattavasta osuudesta kaksisuuntaisen mielialahäiriön synnyssä, mutta myös ympäristötekijöiden suuresta merkityksestä. Taudin puhkeamisvaiheessa ympäristötekijöiden (läheisen kuolema, vakava sairaus, jokin onnettomuus jne.) laukaiseva vaikutus on osoitettu useammassakin tutkimuksessa, mutta mikä niiden merkitys on sairauden myöhemmälle kululle, on epäselvää.

Geenimuutoksia haetaan

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön molekyyligeneettinen tutkimus on ollut vilkasta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan selvää ko. tautiin liittyvää geenipaikkaa. Todennäköisesti kyse ei ole yhden geenin aiheuttamasta taudista, vaan usean geenin määräämästä alttiudesta, jossa taudin ilmenemiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Useita lupaavia geenialueita on kuitenkin olemassa, ja laajassa suomalaisessa suvussa kaksisuuntainen mielialahäiriö näyttäisi kytkeytyvän tiettyyn alueeseen X-kromosomissa.

KTL:lla toteutetaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimusta suomalaisilla kaksosilla, joista ainakin toisella on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Nämä kaksoset kutsutaan hoitavan henkilön luvalla ja yhteistyössä hänen kanssaan KTL:lle tutkimukseen, johon haastattelun lisäksi kuuluu neuropsykologinen testaus, magneettikuvaus ja verikoe. Tarkoituksena on aiempaa huolellisemman diagnostisen arvion ja perhettä koskevan haastattelun avulla selvittää kaksisuuntaisen mielialahäiriön periytyvyyttä ja sen mallia. Toisaalta tavoitteena on myös tarkentaa niitä ympäristötekijöitä, jotka lisäävät sairastumisriskiä tai mahdollisesti suojaavat siltä.

Tuula Kieseppä, KTL

(09) 474 4656, tuula.kieseppa@ktl.fi