Kotkan hepatiitti A -epidemia liittyi kouluruokaan

Epidemian lähteen pääteltiin olleen ruokahuoltokeskuksen toimittamassa kouluruuassa, todennäköisimpänä syyllisenä pidettiin ulkomaista tuontivihannes- tai pakastemarjaerää. Epidemia oli kolmihuippuinen, ensimmäisen ja toisen vaiheen sairastumiset olivat suoraan yhteydessä ruokailuun, viimeisessä vaiheessa ilmeni myös sekundaaritartuntoja kahdessa lapsiperheessä.

Kotkassa alkoi toukokuun lopulla maamme tilanteeseen nähden poikkeuksellisen suuri hepatiitti A -epidemia, jonka viimeiset sairastumiset on todettu syyskuussa. Useimmat sairastuneet ovat olleet koululaisia ja varmistettuja tautitapauksia on ollut yhteensä 59. Epidemia oli kolmihuippuinen, ensimmäisten huippu ajoittui toukokuun loppupuolelle, toinen ilmeni juhannuksen tienoilla ja epidemian loppuvaiheen sairastumiset ilmenivät heinäkuun lopun ja syyskuun alun välillä.

Hieman yli puolet sairastuneista oli naisia, valtaosa ikäryhmää 10-20-vuotiaat. Sairastuneista 24 oli sairaalahoidossa 1-2 päivästä kahteen viikkoon. Kaikille sairastuneiden perheenjäsenille annettiin gammaglobuliinipistokset samoin kuin erään rippikoululaisen huonekavereille rippikoululeirillä.

Alku Karhulan kouluista

Epidemian ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa sairastuneet olivat koululaisia, jotka kävivät Karhulan kaupunginosan kouluja (ala- ja yläasteet, lukio) ja aluksi epäiltiinkin epidemian syyn liittyvän Karhulan kouluun, jonka oppilaita valtaosa ensimmäisistä sairastuneista oli. Epidemian jatkuessa uusia tapauksia ilmeni eri puolilla Kotkaa useissa kouluissa. Sairastuneiden joukossa oli muutama aikuinen, jotka kaikki työskentelivät kouluissa tai ruokahuollossa kuten kaksi keittiöapulaista, opettaja ja huoltomies. Kouluruoka nousi heti esille todennäköisenä tartunnanvälittäjänä, sillä kaikilla ensimmäisen ja toisen vaiheen sairastuneilla oli yhteys ruokapalvelukeskuksen toimittamiin kouluaterioihin. Myöskään tartunnan saaneiden haastatteluista ei saatu viitteitä ravintoloista tai muista ulkopuolisista tartuntalähteistä. Heti selvitystyön alussa tutkituilta ruuan jakeluun ja valmistamiseen osallistuneelta Karhulan koulun ja ruokapalvelukeskuksen henkilökunnalta ei löytynyt viitteitä sairastetusta tuoreesta hepatiitti A:sta. Epidemian toisessa vaiheessa taudin sai yksi ruokapalvelukeskuksen keittäjä.

toisen palstan alkuun

Lapsista isovanhempiin

Epidemian viimeisessä vaiheessa sairastui 10 henkilöä, kaksi lapsiperhettä ja heidän lastenhoitajansa. Sairastuneiden ikä vaihteli 11 kuukaudesta 47 vuoteen. Tartunnat olivat todennäköisesti sekundaarisia ja lähtöisin toisen perheen oireettomasta kaksospojasta, joka toukokuun lopulla oli päiväkodissa syönyt ruokahuoltokeskuksen ruokaa. Lapsesta saatiin vasta lokakuun alussa näyte, jossa edelleen oli IgM-vasta-aineita. Lapsen kaksossisarella oli vain IgG-vasta-aineita, mutta hän kuten veljensäkin oli saanut gammaglobuliinipistoksen elokuussa. Kaksoslasten perheestä sairastuivat äidin lisäksi isovanhemmat, jotka olivat kesällä läheisesti tekemisissä lastenlastensa kanssa. Kaksosperheen lapset olivat lastenhoitajineen runsaasti tekemisissä tuttavaperheen kanssa, josta sairastui perheen kolme pikkulasta sekä vanhemmat. Molempien perheiden lastenhoitajina toimineet kaksi opiskelijatyttöä sairastuivat myös.

Syynä tuontipakasteet

Epidemian leviämisen aiheuttajaksi arveltiin elintarviketta, joka oli ollut ruokalistalla sekä huhtikuun että toukokuun lopulla, koska viitteitä sekundaarisesta tarttumisesta ei tässä vaiheessa ollut. Tartunnan välittänyttä ruoka-ainetta etsittiin yhteistyössä ruokahuoltokeskuksen, paikallisen tukkuliikkeen sekä Kotkan ympäristökeskuksen kanssa. Johtopäätökseksi tuli, että tarjotun ruuan oli saastuttanut ulkomailta peräisin oleva pakastemarja- tai vihanneserä. Tarkempi selvittely oli vaikeaa, koska keväällä oli monen kasviksen kohdalla jouduttu turvautumaan tuontituotteisiin, jotka olivat lähtöisin useista eri maista. Mielenkiintoista oli, että päiväkodin sairastunut laitosapulainen oli syönyt ruokahuoltopalvelun ruokaa vain toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, samaan aikaan kuin kesällä perheensä tartuttanut 1-vuotias päiväkotilapsikin. Mahdollisesti samaa erää pakastemarjarouhetta oli käytetty sekä huhti-toukokuun vaihteessa tarjotuissa marjaruuissa että toukokuun lopulla tarjotussa tuoremarjahillossa.

Osasta sairastuneista lähetettiin ulostenäyte KTL:een PCR-tutkimusta varten. Epidemian ensimmäisen vaiheen seitsemästä tutkitusta henkilöstä hepatiitti A -virus oli osoitettavissa PCR:llä viidellä. Myöhempien sairaustapausten osalta tutkimukset ovat vielä kesken.

Kotkan A hepatiitin selvitystyötä tekemässä ovat olleet mukana KTL, HYKS-Diagnostiikan virologian osasto, Kotkan ympäristökeskus, Kotkan kaupungin ruokahuoltokeskus, paikallinen tukkuliike, Kymenlaakson keskussairaala ja Kotkan terveyskeskus.

Ulla Larinkari, Kymenlaakson keskussairaala

(05) 220 5430 tai 050-592 8211

Eeva Pälikkö-Kontinen, Kotkan terveyskeskus