Liikunta ja valo vaikuttavat mielialaan

Liikunta ja valo vaikuttavat mielialaan

Viime talvena toteutettiin tutkimus, jossa liikunta ja kirkasvalo yhdistettiin ja tätä verrattiin liikuntaan normaalissa huonevalossa. Tulokset olivat lupaavia: mieliala ja koettu elämänlaatu paranivat merkitsevästi. Tänä talvena kirkasvalon ja liikunnan mielialavaikutuksia selvitetään edelleen uuden tutkimuksen avulla.

Liikunnan säännöllinen harrastaminen liittyy tavallista vähäisempään masennusoireiluun, mikä on osoitettu väestötasolla. Liikunnan on osoitettu myös olevan varsin tehokas helpottamaan ainakin lievää ja keskivaikeaa depressio-oireistoa. Aerobinen ja nonaerobinen liikunta näyttävät olevan yhtä tehokkaita masennusoireiden lievittämisessä. Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei liikunnan vaikutus mielialaan edellytä fyysisen kunnon kohoamista, vaan masennusta hoitava vaikutus liittyy nimenomaan liikkumiseen sinänsä. Liikunta on turvallinen hoito, sillä kullekin yksilölle oikein mitoitetulla liikunnalla ei ilmeisesti ole haittavaikutuksia.

Rytmitystä

Liikunnan mielialavaikutusten mekanismista on esitetty useita biologisia ja psykologisia hypoteeseja. Mielenkiintoinen teoria liittyy sirkadiaanisiin eli vuorokausirytmeihin, joita ovat esimerkiksi uni-valverytmi, ruumiin lämpötila, ja kortisolin sekä melatoniinin eritys. Vuorokausirytmit ovat depressiossa häiriintyneitä ja liikunnalla vaikuttaisi olevan näitä rytmejä korjaava vaikutus.

Kirkasvalo on vakiinnuttanut asemansa vuodenajoista riippuvan mielialavaihtelun, kaamosmasennuksen, ensisijaisena hoitona. Kirkasvalo on osoittautunut tehokkaaksi myös kaamosmasennusta lievemmän, subsyndromaalisen vuodenaikaoireilun helpottajana. Kaamosmasennuksessa vuorokausirytmit ovat sekä viivästyneitä että huonosti tahdistettuja 24-tuntiseen vuorokauteen, ja kirkasvalon teho selittyykin mahdollisesti näiden rytmien korjaantumisella.

toisen palstan alkuun

Liikunta nostaa mielialaa, samoin kirkasvalo

Koska sekä liikunnan että kirkasvalon vaikutus mielialaan saattaa välittyä vuorokausirytmien kautta, on niiden yhdistämiselle olemassa teoreettinen perusta. Viime talvena KTL:n ja VITA-terveyspalvelut OY:n yhteistyönä toteutettiin tutkimus, jossa verrattiin kuntosaliharjoittelua kirkasvalossa ja normaalissa huonevalossa. Lisäksi kontrollina oli rentoutus- ja venytysharjoittelu normaalissa valaistuksessa, millä ei oletettu olevan vaikutusta mielialaan. Interventioiden vaikutusta mielialaan arvioitiin kyselylomakkeiden avulla. Tulokset tästä kahdeksan viikon mittaisesta tutkimuksesta vaikuttavat varsin lupaavilta: tutkimushenkilöiden mieliala ja koettu elämänlaatu kohenivat kirkasvaloryhmässä merkitsevästi enemmän kuin verrokkiryhmissä. Tulosten innoittamina tänä talvena tehdään uusi tutkimus, jossa verrataan liikuntaa normaalissa valaistuksessa ja pelkkää kirkasvaloa.

Kaamosmasennusta lievemmästä, vuodenaikaan liittyvästä mielialan ja energian laskusta kärsii eri tutkimusten mukaan 10-20 prosenttia väestöstä. Pimeänä vuodenaikana tämä saattaa esiintyä alentuneena työtehona ja lisääntyneinä sairauslomina. Kirkasvalon ja liikunnan yhdistäminen voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi helpottaa tätä oireilua ja lieventää sen seurannaisilmiöitä.

Sami Leppämäki

sjleppam@sarka.helsinki.fi

Timo Partonen

Jouko Lönnqvist, KTL