Näkövammaisten nuorten psykososiaalista kehitystä tutkitaan

Pitkäaikaissairaus tai vammaisuus voi olla nuoruusiän stressitekijä ja vaikeuttaa kehitystä. On esitetty, että moni syntymästään saakka vammainen kokee vammautumiskriisin usein vasta nuoruusiässä, ja joutuu ikään liittyvän kehityksen lisäksi läpikäymään vamman aiheuttaman surutyön. Monilla näkövammaisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä ongelmia. Vammaisuus ei ole kuitenkaan välttämättä myönteisen kehityksen este: onnistuneessa kehitysprosessissa, toisten ihmisten tukemana vammaiset nuoret voivat kehittyä tasapainoisiksi ja vahvoiksi ihmisiksi. Ehkäisevän työn kannalta on erityisen mielenkiintoista etsiä niitä tekijöitä, jotka tukevat riskiryhmään kuuluvien nuorten myönteistä kehitystä.

Näkövammaisia nuoria koskevassa tutkimuksessa selvitetään heidän psykososiaalista hyvinvointiaan ja hyvinvointiin liittyviä riski- ja suojatekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään psykosomaattisten oireiden ja depression esiintyvyyttä sekä nuorten kasvuympäristöön, itsetuntoon, sosiaalisiin taitoihin, suhteisiin ja tukeen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin näkövammaisten nuorten psykososiaalinen kehitys eroaa normaalisti näkevien ikätovereiden kehityksestä.

toisen palstan alkuun

Tutkimuksen kohderyhmänä on kaikki lukuvuosina 1993-94 ja 1996-97 peruskoulun yläasteella (7. - 9. -luokkalaiset) integroituneena opiskelevat suomenkieliset, ei-monivammaiset, näkövammaiset nuoret (n=115). Vertailuryhmä koostuu näkövammaisten nuorten luokkatovereista (n=607). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä.

Tutkimuksesta on valmistunut kaksi artikkelia, joissa selvitettiin näkövammaisten nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen tukeen liittyviä tekijöitä. Näissä osatutkimuksissa saatujen tulosten mukaan näkövammaiset nuoret eivät eronneet vertailuryhmän nuorista psykosomaattisten oireiden ja masentuneisuuden suhteen, sen sijaan monilla näkövammaisilla oli ongelmia ystävyyssuhteissa. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa lähdetään tarkastelemaan, mitkä sosiaaliseen tukeen liittyvät tekijät edistävät tai estävät näkövammaisten nuorten myönteistä psyykkistä hyvinvointia.

Taina Huurre, KTL,

(09) 474 4398, taina.huurre@ktl.fi

Hillevi Aro,

(09) 474 4255, hillevi.aro@ktl.fi

Erkki Komulainen, Helsingin yliopisto