Psykologiset defenssityylit nuoruusiästä varhaisaikuisuuteen: seurantatutkimus

Tutkimuksessa seurattiin lukiolaisnuorten naisten ja miesten psyyken puolustustyylien eli defenssien kehitystä varhaisaikuisuuteen ja tarkasteltiin niiden yhteyttä varhaisaikuisuuden psyykkiseen oireiluun. Naisilla ilmeni miehiä enemmän neuroottisia defenssejä sekä nuoruusiässä että varhaisaikuisuudessa. Defenssirakenteessa tapahtui yleensä kypsymistä. Epäkypsät defenssit liittyivät psyykkiseen oireiluun ja ennakoivat sitä aikuistumiskehityksessä.

Psyykkiset puolustuskeinot

Defenssit suoja- ja riskitekijöinä

Siirtyminen nuoruusiästä varhaisaikuisuuteen on kehityksellisesti vaativa vaihe, jossa edellytetään kykyä tehdä monia itsenäisiä ratkaisuja. Niiden vaikutus on usein varsin pitkälle ulottuva sekä aikuistuvan nuoren itsensä kannalta että yhteiskunnallisesti. Nuoruusikää koskeva psykologinen tutkimus palvelee laajasti katsoen myös kansanterveydellisiä tavoitteita. Defenssitutkimus on psykologista perustutkimusta, ja sen avulla voidaan selvittää erään psykologisen rakenteen vaikutusta kehityksen sekä suoja- että riskitekijänä.

Seurantaa viisi vuotta

Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa viiden vuoden seurantana. Perustutkimuksessa 1 493 15-19-vuotiasta lukiolaisnuorta Helsingistä ja Jyväskylästä täyttivät kyselylomakkeen, jossa oli muiden mittareiden ohella myös defenssejä kartoittava 72-osioinen kysely, Defense Style Questionnaire (DSQ). Seurantaan lupautuneille 706 nuorelle lähetettiin vuonna 1995 uusi kyselylomake, joka sisälsi tämän saman mittarin. Kyselyyn kuului myös psyykkistä oireilua mittaava General Health Questionnaire (GHQ). Vastausprosentti oli 92 prosenttia. Defenssitutkimusaineistoon kuuluivat ne henkilöt, jotka olivat täyttäneet defenssikyselyn kokonaan molemmilla tutkimuskerroilla (337 naista ja 179 miestä).

Tulokset analysoitiin erikseen epäkypsän, neuroottisen ja kypsän defenssityylin suhteen. Nämä jaotukset perustuivat menetelmästä aiemmin tehtyihin faktorointeihin. Naisten ja miesten välille syntyi tilastollisesti merkitsevä ero vain neuroottisessa defenssityylissä, jossa naisilla ilmeni selvästi miehiä enemmän tätä puolustustyyliä sekä nuoruusiässä että varhaisaikuisuudessa.

toisen palstan alkuun

Defenssit olivat kehittyneet aikuistumisprosessissa siten, että sekä miehet että naiset raportoivat varhaisaikuisuuden mittauksessa merkitsevästi vähemmän epäkypsiä ja neuroottisia defenssejä. Kypsän defenssityylin kohdalla ei merkitsevää eroa tässä kehitysvaiheessa syntynyt.

Defenssityyli ennakoi psyykkisiä oireita

Defenssityylit ja niiden kehitys liittyi myös psyykkiseen oireiluun. Sekä naisilla että miehillä epäkypsien defenssien runsas ilmeneminen nuoruusiässä liittyi varhaisaikuisuuden psyykkiseen oireiluun GHQ-mittarilla mitattuna. Niillä tutkituilla, joilla havaittiin epäkypsien defenssien nousseen näiden kahden mittausajankohdan välillä, ilmeni myös muita todennäköisemmin psyykkisiä oireita varhaisaikuisuudessa.

Sukupuolet ovat erilaiset

Naisten ja miesten välille syntynyt ero neuroottisten defenssien kohdalla sekä tukee aiemmin saatuja tuloksia defenssitutkimuksessa että kuvastaa muutakin sukupuolten välistä persoonallisuuden eroavuutta nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Neuroottiset defenssit eivät niinkään näy ulospäin - ne vaikuttavat niitä käyttävän sisäiseen maailmaan. Naiset yleensäkin sisäistävät ongelmia toisin kuin miehet, jotka suuntaavat oireensa ulospäin.

Defenssit näyttivät muuttuvan vielä tässä kehitysvaiheessa, jossa aikuisuuden kehitystehtävien saavuttaminen oli vielä monilla kesken tai jopa vasta alussa. Kuten oli odotettuakin, kehitys näytti kulkevan kohti kypsempää suuntaa. Kahdella kolmesta kypsät defenssit olivat pysyneet ennallaan tai nousseet, ja epäkypsät ja neuroottiset defenssit käyttö vähenivät suurimmalla osalla selvästi. Vain harvoilla ne olivat lisääntyneet.

Epäkypsät defenssit liittyivät selvästi psyykkiseen oireiluun ja myös ennakoivat sitä: nuoruusiän epäkypsä defenssityyli ja tämän tyylin lisääntyminen aikuistumiskehityksessä liittyi merkitsevästi nuorten aikuisten psyykkiseen oireiluun. Saatujen tulosten avulla epäkypsiä defenssejä voidaan pitää psyykkisen terveyden riski- ja ennustetekijänä. Tulokset tukevat empiirisesti defenssikäsitettä ja sen merkitystä nuorisopsykiatriassa.

Viite:

Tuulio-Henriksson A, Poikolainen K, Aalto-Setälä T, Lönnqvist J. Psychological defense styles in late adolescence and young adulthood: a follow-up study. J. Am. Acad. Child. Adolesc. Psychiatry, 1997, 38:1148-1153.

Annamari Tuulio-Henriksson, KTL

(09) 474 4548, annamari.tuulio-henriksson@ktl.fi