Tehostettu polioepäilyraportointi toimii |
||
|
WHO pyrkii julistamaan lähiaikoina koko Euroopan
poliovapaaksi ja edellyttää jäsenmailta systemaattista
näyttöä siitä, ettei niissä enää
esiinny poliota eikä "villejä" polioviruksia.
Heinäkuussa 1997 käynnistyi tätä tarkoitusta varten uudentyyppinen polioepäilyraportointi, jossa maan (lähes kaikissa) neurologissa ja lastenneurologisissa yksiköissä toimivat yhteyshenkilöt (yhteensä 40) ilmoittavat KTL:n enteroviruslaboratorioon kalenterikuukausittain, onko ao. yksikössä ollut potilaita seuraavilla diagnooseilla: Guillain-Barrén oireyhtymä, pleksusneuriitti, myeliitti, neuroborrelioosi tai muu polioepäily. Näiden diagnoosien katsotaan kattavan WHO:n käyttämän "Acute flaccid paralysis" eli AFP-käsitteen. Valtaosa kuukausiraporteista on oletettavasti nollaraportointia, kun ko. diagnoosien odotusarvo koko maata ajatellen on 50-100 vuodessa. Tämä huomioon ottaen oli ilahduttavaa, että seurannan kattavuus jo heti heinäkuulta nousi 70 prosenttiin ja on sen jälkeen kohentunut edelleen. Syyskuussa se oli 95 prosenttia. Lokakuussa on taas pudottu 70 prosenttiin, eli tarvetta puhelinmuistutuksiin näyttää olevan. Raporttien mukaan seurannan kohteena olevissa yksiköissä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on hoidettu yhteensä 22 potilasta jollakin em. diagnooseista, mikä vastaa odotuksia. |
Jos tarkastellaan vain alle 15-vuotiaita WHO:n suositteleman AFP-seurannan ohjeiden mukaan, haaviin on jäänyt vain kaksi potilasta, mikä on jo odotusarvojen alakantissa. Tämä voi toki olla vain sattuman aiheuttamaa. Tapausten jakauma maan eri osien välille ei vastaa suoraan väestötiheyttä, mutta tässäkin on otettava huomioon pienten absoluuttisten lukujen aiheuttama sattumanvarainen vaihtelu. Kainuussa on yllättävän monta potilasta, kun taas Turun ja Oulun alue loistavat tyhjinä. Tämä johtunee lähinnä siitä, että näiltä alueilta tietoja aikuispotilaista ei ole saatu yhdeltäkään kuukaudelta. Seurannan kohteena olevista potilaista tulee ohjeen mukaan ottaa kaksi ulostenäytettä vähintään 24 tunnin välein halvausoireiden puhkeamista seuraavien kahden viikon aikana ja lähettää ne KTL:en tai muuhun viruslaboratorioon virusviljelyä varten. Tällä tavalla polion virologinen seuranta pyritään kohdentamaan oikeaan potilasjoukkoon. Tältä osin seurannassa on vielä paljon parantamisen varaa: hoidetuista 22 potilaasta kaksi näytettä oli otettu seitsemästä ja yksi ulostenäyte kolmesta potilaasta. 12 potilaasta ei siis yhtäkään! Tapani Hovi (09) 474 4321, tapani.hovi@ktl.fi Raija Hallivuori, KTL |
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||