Väestön altistus ilman epäpuhtauksille mitataan - Expolis alkanut

Mittaukset tehdään Euroopan Unionin Expolis-tutkimuksessa, jota koordinoi Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmä.

Ilmanlaatua valvotaan suurissa kaupungeissa alueellisilla mittausasemilla, jotka on sijoitettu siten, että heikentyneen ilmanlaadun alueita voidaan valvoa. Mittalaitteita ei kuitenkaan ole voitu sijoittaa keskelle väyliä, missä liikennevälineissä matkustavat ihmiset kulkevat ja liikenneperäiset pitoisuudet ovat korkeimpia. Toisaalta ihmiset viettävät valtaosan ajastaan sisätiloissa, missä pitoisuudet voivat poiketa huomattavasti alueellisesti mitatusta ulkoilman laadusta. Siten olemassa olevan tiedon perusteella ei oikeastaan tiedetä, millainen väestön kokonaisaltistus ilmansaasteille on.

Expolis mittaa altistuksen ja selvittää sen riskitekijät

Expolis-tutkimuksessa mitataan nimenomaan väestön altistusta. Samalla laajemmalla otoksella selvitetään yksityiskohtaisesti väestön ajankäytön rakennetta ja ympäristöjä, joissa ihmiset oleskelevat. Näin altistukseen vaikuttavista tekijöistä saadaan huomattavan tarkka kuva.

Nämä mittaukset kertovat sellaisenaan miten altistustasot jakautuvat kohdeväestössä ja millaisia ryhmäkohtaisia eroja siinä on. Altistus- ja ajankäyttömittausten yhteydessä kerätään melko laaja kyselyaineisto, ja tämän avulla selvitetään runsaan ilmansaastealtistuksen riskitekijät. Kolmanneksi mittausaineistojen perusteella laaditaan simulointimalli, jonka avulla myöhemmin voidaan vertailla erilaisia altistukseen vaikuttavia politiikka/yhdyskunta/käyttäytymisskenarioita ja arvioida niiden vaikutuksia väestöön.

Expolis on EU-rahoitteinen kaksivuotinen monikeskushanke, jossa aikuisväestön ilmansaastealtistus ja ajankäyttö mitataan. Hanketta koordinoi Suomen KTL ja siihen osallistuu Helsingin (KTL, VTT) lisäksi viisi muuta keskusta Euroopassa. Kussakin keskuksessa suoritetaan altistus- ja ajankäyttömittaukset väestöotoksessa vuosien 1996-1997 aikana.

Mitattavat ilmansaasteet

Mittaukset jakautuvat ilmansaasteiden osalta kahteen osaan. Toisaalta mitataan väestöotokseen valittujen henkilöiden henkilökohtaista altistusta laitteistolla, jota tutkittavat kuljettavat mukanaan koko mittausjakson ajan. Henkilökohtaisen altistuksen lisäksi mitataan samana aikana tärkeimpien mikroympäristöjen pitoisuuksia. Näitä mikroympäristöjä ovat koti ja monilla työpaikka tai muu ajankäytön kannalta tärkeä ympäristö.

Mitattaviksi ilmansaasteiksi on valittu terveysvaikutuksiltaan kiinnostavimmat komponentit, joiden laaja mittaaminen väestössä on mahdollista. Tärkein yksittäinen komponentti on pienhiukkaset (PM2.5), jonka haitallisista terveysvaikutuksista on viime vuosien tutkimuksissa saatu selvä näyttö. Pienhiukkasten lisäksi mitataan parinkymmenen terveysvaikutuksiltaan kiinnostavimman haihtuvan hiilivedyn (VOC) pitoisuuksia. Kolmantena mitataan häkäpitoisuuksia. Häkä on peräisin liikenteestä, tupakoinnista ja kaasuliesistä tai takoista.

Partnerit

Expolis-tutkimukseen osallistuu kuusi eurooppalaista kaupunkia kuudesta eri maasta. Kussakin kaupungissa tehdään vastaavat väestöotoksen mittaukset. Tutkimukseen osallistuvat kaupungit ovat Ateena (Kreikka), Basel (Sveitsi), Grenoble (Ranska), Milano (Italia), Praha (Tsekin tasavalta) ja Helsinki.

toisen palstan alkuun

Helsingissa mittauksiin osallistuu suurin tutkittavien joukko. Altistusmittaukset tehdään 250 henkilölle ja ajankäyttömittaukset toiselle samansuuruiselle ryhmälle. Muissa keskuksissa näiden otosten koko on 50 + 50 henkilöä.

Yksityisyyden suoja

Mittaukset perustuvat satunnaiseen väestöotokseen, josta edelleen mittaukseen osallistuvat henkilöt on arvottu. Mittausten jälkeen kerätyt tiedot ja mittaustulokset tarkistetaan. Tämän jälkeen niihin liittyvät henkilökohtaiset tiedot, kuten nimi ja osoite, poistetaan aineistosta. Siten kaiken mittauksen jälkeisen aineiston käsittelyn aikana on mahdotonta yhdistää tietoja tiettyyn henkilöön. Aineiston analyysi suoritetaan väestötasolla siten, että tarkasteltavana eivät ole yksittäisten henkilöiden, vaan väestöryhmien tiedot.

Laadunvarmennus

Koska Expoliksessa monikeskushankkeena eri ryhmät tekevät samoja mittauksia eri puolilla Eurooppaa, tulosten laadunvarmennus ja vertailukelpoisuus ovat ensijaisen tärkeitä. Laadun varmentamiseksi Expoliksessa on otettu käyttöön GLP (Good Laboratory Practice) käytännön kaltainen yksityiskohtainen ja kattava SOP-järjestelmä (Standard Operating Procedure). SOP-järjestelmässä kustakin työvaiheesta laaditaan yksityiskohtainen ohje, jota tulee aina noudattaa ja josta poikkeamat tulee tarkasti kirjata.

Laatujärjestelmän toteutusta Expolis-hankkeessa valvoo KTL:n laadunvarmistusyksikkö.

Tietokannan julkaiseminen

Kaikkien keskusten Expolis-tulokset kootaan KTL:ssa tietokantaan, joka sisältää väestöotosten altistusmittaus-, kysely- ja ajankäyttöaineistot. Tietokanta julkaistaan kolmessa vaiheessa. Ensiksi tietokannan avulla laaditaan Expolis-hankkeen loppuraportointia varten tarvittavat kansalliset ja kansainväliset altistusarviot väestötasolla. Toiseksi aineistot analysoidaan laajemmin ja sen pohjalta laaditaan mm. useita väitöskirjatöitä tarvittavine julkaisuineen. Kolmannessa vaiheessa tietokanta julkaistaan maailmanlaajuisesti kokonaisuudessaan hyväksyttävien tutkimushankkeiden käyttöön.

Altistus on rajapinta ihmisen ja ympäristön välillä. Niinpä se on ympäristöterveyden avainkäsite. Altistuminen esim. Ilman saasteelle edellyttää, että ihminen on kosketuksessa saastuneeseen ilmaan, ts. ihminen ja saaste ovat yhtäaikaisesti samassa tilassa.

Ulkoilman saasteet ovat peräisin liikenteestä, teollisuudesta sekä lämmön ja sähkön tuotannosta. Sisäilmaa saastuttavat usein lisäksi mm. rakennuksen maapohja, materiaalit ja pinnat, kostuneet ja pilaantuvat rakenteet, tupakointi, kaasuliedet ja kemikaalien käyttö.

Henkilökohtaiseen ilmansaastealtistukseen vaikuttavat alueellisen ilmanlaadun ohella myös kodin ja työpaikan sisäilma, liikkuminen liikenteessä sekä henkilökohtaiset valinnat, kuten tupakointi, ruoanlaitto ja monet harrastukset.

Altistumisen terveyshaitat johtuvat herkimpien kohde-elimien palautuvasta tai pysyvästä vahingoittumisesta. Yksilöllinen herkkyys, terveydentila ja aktiivisuus vaikuttavat paljon niihin terveyshaittoihin, jotka määrätty altistus aiheuttaa.

Matti Jantunen, KTL

Otto Hänninen, KTL

(09) 588 5182, otto.hanninen@ktl.fi