|
Päiväkotihoidon infektioriskiä lisäävä
vaikutus on tuttu, mutta ei ehkä tarpeeksi tiedostettu asia - ainakaan
tieto siitä ei ole vaikuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana
päiväkotihoidosta tehtyihin poliittisiin päätöksiin.
Kun 10 vuotta sitten Suomessa noin 18 prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista
hoidettiin päiväkodeissa, vastaava luku on tällä
hetkellä jo noin 40 prosenttia. Lakimuutokset, joissa kunnat velvoitettiin
järjestämään kunnallinen hoitopaikka ensin kaikille
alle 3-vuotiaille ja sitten kaikille alle kouluikäisille lapsille,
tehtiin lamavuosien tienoilla, jolloin muutenkin kaikkialla resursseja
on mieluummin niukennettu kuin lisätty. Päiväkodit ovatkin
joutuneet suurentamaan ryhmäkokoja ja lopettamaan pienten lasten
niin sanotut "vauvalat", joissa alle 2-vuotiaat vielä
1980-luvun lopulla hoidettiin hoidettiin pienissä 5-6 lapsen ryhmissä.
Niinpä edellytykset infektioiden leviämíselle päiväkodeissa
ovat lisääntyneet ja infektio-ongelma koskee yhä useampia
ja yhä pienempiä lapsia.
Mitä lapset päiväkodeissa sitten sairastavat ? Periaatteessa
samat epidemiat liikkuvat niin kouluissa, varuskunnissa, työpaikoilla
kuin päiväkodeissakin. Tavallisten hengitystieinfektioiden
ja suolistoinfektioiden lisäksi viime syksynä päiväkodeissa
nähtiin ainakin adenoviruksen aiheuttamia korkeakuumeisia hengitystieinfektioita,
joissa usein oli mukana yskä, tonsilliitti ja silmien rähmiminen.
Epidemian tavoin esiintyi myös erilaisia enterovirusinfektioita
enterorokosta eli suun ja käsien rakkuloimisesta aivokalvontulehdukseen.
Erityisen herkästi päiväkotiolosuhteissa leviävät
RS-virusinfektiot, joihin liittyy usein hengenahdistusta ja välikorvantulehdus.
RS-virusepidemia esiintyy toistaiseksi tuntemattomasta syystä joka
toinen vuosi; tänä vuonna epidemiaa ei pitäisi tulla.
Influenssa A:ta vastaan on tänä vuonna varustauduttu laajasti
rokotuksin, mikä jonkin verran heikentänee tulossa olevaa
epidemiaa.
Virusinfektioiden lisäksi läheisessä kontaktissa leviävät
myös hengitysteiden limakalvoilla kasvavat bakteerit. Päiväkotihoito
lisää jonkin verran invasiivisten bakteeri-infektioiden riskiä,
mutta suuremman ongelman muodostaa bakteerien oireeton kantajuus nielussa,
mistä mikrobit sitten sopivissa olosuhteissa lähtevät
aiheuttamaan tulehdustautia esimerkiksi välikorvaan, alempiin hengitysteihin
tai verenkiertoon.
toisen palstan alkuun
|
|
Multiresistenttien pneumokokkien esiintyminen on
Suomessa vielä moniin muihin maihin verrattuna onneksi vähäistä,
mutta riski resistenttien kantojen lisääntymiseen päiväkotiolosuhteissa
on ilmeinen. Selvin resistenttien pneumokokkien kantajuutta lisäävä
tekijä on uusimpien tutkimusten mukaan alle kahden vuoden ikä.
Pienet, alle 2-vuotiaat lapset ovat vielä kehittymättömän
immuniteettinsa vuoksi erityisen alttiita päiväkoti-infektioille.
Anatomiset olosuhteet - lyhyt, suora ja usein huonosti toimiva korvatorvi
ja kitarisa - altistavat pienet lapset nimenomaan hengitystieinfektion
jälkeisille välikorvantulehduksille. Alle 3-vuotiaana sairastetuilla
toistuvilla välikorvantulehduksilla on epäedullinen vaikutus
puheenkehitykseen ja myöhemmin myös muiden kognitiivisten
toimintojen kehittymiseen. Alle 3-vuotiaana päiväkotihoidossa
oleville lapsille tehdään selvästi enemmän kitarisan
poistoja ja tärykalvoilmastointiputkien asennuksia kuin perhepäivähoidossa
tai kotihoidossa oleville lapsille. Jopa vuoden 1990 alusta voimaan
tullut lakimuutos alle 3-vuotiaiden kunnallisesta päivähoidosta
näkyy kitarisanpoistojen määrässä noin neljänneksen
nousuna. Sen sijaan yli 3-vuotiailla lapsilla päiväkotihoito
ei juuri lisää hengitystieinfektioita esiintymistä, eivätkä
yli 3-vuotiaana sairastetut välikorvantulehdukset enää
vaikuta haitallisesti lapsen kehitykseen.
Kun otetaan huomioon lääkärikäynnit, lääkkeet
ja vanhempien poissaolot työstä, välikorvantulehdukset
aiheuttavat tuhansien markkojen kustannukset vanhemmille ja yhteiskunnalle
jokaista päiväkodissa hoidettua lasta kohti vuodessa. Neljä
- viisi -vuotiailla lapsilla kustannukset ovat tästä vain
noin viidennes. Suomalainen päiväkoti on lapselle erinomainen
paikka viihtyä, sosiaalistua ja oppia uusia asioita vanhempien
työpäivän aikana, mutta alle 2-vuotiailla infektioriskin
suurenemisesta aiheutuvat haitat ovat hyötyä suurempia mitattiinpa
sitten kustannuksia tai elämän laatua. Viimeaikoina tiedotusvälineissä
näkyneet esitykset pienten lasten kotihoidon tukemisesta, "piikavähennyksestä"
ja perheiden suuremmasta valinnan mahdollisuudesta ovatkin selvästi
askel oikeaan suuntaan - myös infektioiden kannalta.
Marjo Niemelä, Oulun yliopistollinen sairaala
|
