|
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa lähiaikoina
uusitut ohjeet rakennusten sisäilman terveydellisen laadun selvittämiseksi.
Mukana on tarkistetut ohjeet mikrobihaittojen toteamisesta, näytteiden
otosta ja tulosten tulkinnasta. Ohjeet koskevat pääasiassa
asuntoja, mutta samoja periaatteita noudattaen voidaan todeta minkä
tahansa rakennuksen mikrobiongelma.
Sisäilman mikrobipitoisuuksille ei voida monestakaan syystä
antaa terveysperusteisia ohjearvoja, ja vertailuarvot onkin määritetty
suuresta määrästä "normaaliksi" katsottavia
rakennuksia. Sen sijaan ilmanäytteen lajikoostumuksen tarkastelu
antaa usein viitteitä mikrobilähteen olemassaolosta. Rakennuksessa
kasvava homesieni ei vapauta itiöitä sisäilmaan säännöllisesti,
jolloin se olisi helppo todeta suurentuneena itiöpitoisuutena.
toisen palstan alkuun
|
|
Pitoisuudet ovat kuitenkin usein vain hiukan suurempia
kuin tavanomaisissa oloissa. Rakennuksen ja sen sisäilman normaalifloora
on peräisin pääosin ulkoilmasta. Siihen vaikuttavat lisäksi
rakennustyyppi ja rakennuksen käyttäjien toiminnot. Homevauriota
ilmentävät lajit edellyttävät kasvualustaltaan suurta
kosteuspitoisuutta, eli näiden lajien läsnäolo kertoo
jossain olevan märkää materiaalia.
Rakennuksen mikrobikasvun taustalla onkin aina kosteusvaurio, joka
voi olla seurausta esimerkiksi kattovuodosta, kosteuden tiivistymisestä
puutteellisen eristyksen tai riittämättömän ilmanvaihdon
vuoksi, tai kyseessä voi olla jopa maaperäkosteuden kapillaarinousu.
Terveysvalvontaviranomainen voi tarkastaa kosteuden näkyviä
ulkoisia merkkejä tai todeta homeen hajun, mutta kosteuden kertymisen
syyn selvittäminen edellyttää rakennusteknistä asiantuntemusta.
Aino Nevalainen, KTL
(017) 201 342, aino.nevalainen@ktl.fi
|
