Korpilahden koulukeskukseen puhtaampaa sisäilmaa

Yksi syy asian pitkittymiselle oli, ettei tietoa oikeista toimintatavoista ollut. Kunnanhallinnossa vastuun jakautuminen koettiin epäselväksi. Tämän vuoksi kunta teki oikeansuuntaisia toimenpiteitä, jotka kuitenkaan eivät olleet riittäviä. Koska oli aihetta olettaa, että vastaavanlaisia ongelmia olisi useita Suomessa ja koulukiinteistöjen korjauksiin oltaisiin ryhtymässä, opetusministeriö käynnisti homekoulututkimus -projektin. Korpilahden kunta pääsi siihen mukaan yhtenä pilottihankkeena ja sai tutkimuksiin rahoitusapua.

Monipuolinen tutkimuskohde

Koulukeskukseen kuuluu kolme eri aikoina rakennettua taloa. Monipuolinen rakennuskanta ja todetut ongelmat olivat kiinnostavia myös tutkimuslaitosten näkökulmasta. Sisäilmaongelmien ratkaisut ovat poikkitieteellisiä. Tutkimuksen yksi tavoite olikin harjoitella yhteistyötä ja laatia menettelyohje kunnille kokemusten pohjalta. Toinen tavoite oli kiinteistöjen kosteusvaurioiden syiden ja laajuuden, mikrobiologisen tilan sekä rakennusten käyttäjien terveyshaittojen selvittäminen, koska koulut piti saada kuntoon kesän aikana, tehtiin tutkimuksia korjausten kanssa samaan aikaan ja ensisijaisesti pyrittiin löytämään välitöntä korjausta vaativat paikat.

Rakennusteknisessä selvityksessä rakennukset tutkittiin ensin silmämääräisesti ja hankittiin saatavilla olleet asiakirjatiedot. Rakenteita ja niiden kuntoa selvitettiin avaamalla rakenteita ja mittaamalla niiden kosteus ja lämpötila. Johtopäätökset tehtiin mikrobiologisten tulosten kanssa yhdessä. Vauriot johtuivat monista tekijöistä, tärkeimpiä olivat kosteusteknisesti vaikea rakennuspaikka, ryömintätilaisten alapohjien puutteellinen tuuletus ja putkivuodot.

toisen palstan alkuun

Mikrobiologisia näytteitä otettiin ennen korjaustöiden aloittamista ja kuntotutkimusten yhteydessä riskirakenteista erityisesti materiaalinäytteitä. Näytteet tukivat rakenneteknisistä tutkimuksista tehtyjä johtopäätöksiä. Tulosten perusteella annettiin suosituksia korjaustavoille ja rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden parantamiseksi.

Oireet selvitettiin

Kaikille koulukeskuksen työntekijöille ja oppilaille tehtiin oirekysely. Yläasteen ja lukion oppilailla hengitystieoireet ja yleisoireet olivat erittäin yleisiä ja osalla oireet liittyivät rakennuksissa oleskeluun. Yläasteen oppilailla oli lääkärin toteamaa astmaa yli kaksi kertaa enemmän kuin samanikäisillä nuorilla keskimäärin. Huomattava osa astmoista oli todettu neljän vuoden sisällä. Yläasteen ja lukion opettajilla oli ala-asteen opettajia enemmän poskiontelotulehduksia. Oireita esiintyi enemmän työaikana ja ne katosivat muualla. Viidellä yläasteen ja lukion opettajalla oli puhjennut astma vuoden sisällä. Aikaisemmin astma oli vain yhdellä opettajalla.

Yhteistyöstä luottamusta

Koska koulukeskuksen sisäilmaongelmat olivat jatkuneet pitkään ja olleet esillä myös julkisuudessa, ei koulujen käyttäjät enää luottaneet ongelmien ratkeamiseen. Yhteistyössä toimimalla eri viranomais- ja käyttäjäryhmien kanssa sekä tiedottamalla tutkimuksista ja tuloksista pyrittiin parantamaan toimintailmapiiriä ja kehittämään yhteistyövalmiuksia.

Joidenkin tilojen ja rakenteiden ongelmat ovat osittain ratkaisematta ja tutkimuksia pitää niiltä osin tarkentaa. Seurantatutkimuksilla selvitetään tehtyjen korjausten vaikutukset rakenteiden toimintaan, kiinteistöjen mikrobiologiseen tilaan sekä käyttäjien terveyteen. Tutkimuksen osapuolet pitävät tärkeänä, että saatuja kokemuksia ja tietoa voidaan hyödyntää sekä käytännössä että teoriassa. Tutkimuslaitosten välinen tiivis yhteistyö kunnanhallinnon koordinoimassa tutkimushankkeessa mahdollistaa tutkimustulosten laaja-alaisen näkökulman ja soveltamisen.

Ulla Haverinen

(017)201 376, ulla.haverinen@ktl.fi

Aino Nevalainen, KTL