Päiväkotihoito ja lasten astma

Lasten astma yleistyy Suomessa kuten muissakin länsimaissa. Geneettisten tekijöiden muutokset eivät todennäköisesti voi selittää lisäystä. Samanlaista nousua ei ole havaittu esim. entisen Itä-Saksan alueella, joten astman lisäys liittynee länsimaiseen elämäntapaan. Syitä on etsitty ympäristöaltisteiden muutoksesta, mutta astman lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä ei edelleenkään tiedetä.

Länsimaat ovat muuttuneet voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen. Hygienia on parantunut ja todennäköisesti lapsuudenaikaiset infektiot vähentyneet, mikä saattaisi selittää astman ja atopian lisääntymisen. On nimittäin havaittu, että perheiden nuorimmat lapset sairastavat vähemmän atooppisia sairauksia kuin heidän vanhemmat sisaruksensa. Tämä voisi johtua siitä, että nuoremmat sairastavat enemmän infektioita kuin vanhemmat sisarukset, koska heillä on enemmän infektiokontakteja. Vastaavasti entisen Länsi-Saksan alueen lapsilla on vähemmän hengitystieinfektioita, mutta enemmän atopiaa kuin entisen Itä-Saksan alueen lapsilla.

Sekä infektioissa että astmassa keskeinen patofysiologinen piirre on inflammaatio. Inflammaatiota säätelevät auttaja-T-lymfosyytit (Th), jotka nykykäsityksen mukaan voidaan jakaa kahteen tyyppiin, Th1- ja Th2-tyypeihin, niiden tuottaman sytokiiniprofiilin mukaan. Th1-solut edistävät soluvälitteistä immuniteettia, joka on tyypillistä esimerkiksi tuberkuloosille ja monille virusinfektioille. Th2-solut puolestaan edistävät vasta-aineiden, kuten IgE:n, tuotantoa ja syöttösolujen ja eosonofiilien aktivaatiota. IgE-tuotanto on tyypillistä astmalle ja muille atooppisille sairauksille sekä mm. loistaudeille.

Positiivinen tbc-koe ennustaa vapautta astmasta

Näyttää siltä, että Th1-ja Th2-solujen aktiivisuuden välillä elimistössä vallitsee tasapainotila siten, että toisen vasteen vahvistuessa toinen heikkenee.

toisen palstan alkuun

Jo pitkään on tiedetty, että virusrokotteet indusoivat joko Th1- tai Th2-tyyppisen vasteen käytetystä viruksesta riippuen. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan lapset, joilla oli positiivinen vaste tuberkuliinikokeessa, sairastuivat harvemmin astmaan ja heillä oli alemmat IgE-tasot kuin lapsilla, joilla oli negatiivinen tuberkuliinikoe. On jopa esitetty ajatus astmarokotteista, jotka vaikuttaisivat immuunijärjestelmään siten, että pääasiassa Th1-tyyppinen vaste aktivoituisi, jolloin Th2-vaste ja IgE-tuotanto vähenisivät.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että päiväkotihoidossa olevat lapset sairastavat huomattavasti enemmän ylähengitystieinfektioita kuin kotona hoidetut. Kahden suomalaisen tutkimuksen mukaan päiväkodissa käyvien lasten ja kotona hoidettujen lasten välillä ei kuitenkaan ole eroa riskissä sairastua astmaan. Jo 1980-luvulla julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin yli 200 seitsemänvuotiasta lasta, joista puolet oli ollut päiväkodissa ja puolet kotihoidossa alle kaksivuotiaina. Ryhmien välillä ei ollut eroa atooppisten sairauksien tai ihokoepositiivisuuden suhteen. Ennakkotiedot Suomen ISAAC (International Study of Asthma and Allergies in Childhood) -tutkimuksesta antavat samansuuntaisia tuloksia. Tutkimukseen osallistui lähes 10 000 13-14-vuotiasta lasta eri puolilta Suomea. Lapset, jotka olivat ennen kolmatta ikävuottaan olleet pääasiassa hoidossa päiväkodissa, eivät eronneet astman yleisyyden suhteen lapsista, jotka oli hoidettu kotona.

Epidemiologiset tutkimukset eivät siis tue hypoteesia, että päivähoitomuoto vaikuttaisi astmariskiin. Toisaalta on osoitettu, että jos lapsella on jo astma, hoito päiväkodissa lisää astmakohtausten määrää, koska päiväkoti altistaa lapsen suuremmalle infektiopaineelle.

Viite:

Shirakawa T, Enomoto T, Shimazu S, Hopkin JM. The inverse association between tuberculin responses and atopic disorder. Science 275:77-9, 1997

Juha Pekkanen, KTL

(017) 201 368, juha.pekkanen@ktl.fi