Poissaolot vähemmiksi päiväkodeissa

Oulun päiväkodeissa tehtiin apulaisprofessori Matti Uharin johdolla 1.3.91-31.5.92 infektioiden torjuntaa selvittävä tutkimus. Kymmenessä päiväkodissa toteutettiin infektioiden torjuntaohjelma ja toiset kymmenen päiväkotia toimivat vertailuryhmänä. Tutkimus- ja kontrollipäiväkodit valittiin satunnaisesti ja ne olivat kooltaan, lasten ikärakenteelta ja hygieniaoloilta samanlaisia. Torjuntaohjelmaa seurasi sairaanhoitaja, joka vieraili päiväkodeissa säännöllisesti. Lasten sairastavuutta seurattiin kaupungin laskutuskirjanpidon ja vanhempien kuukausittaisten oirepäiväkirjojen perusteella. Oirepäiväkirjoissa kysyttiin lasten infektio-oireita, sairauspoissaoloja, lääkärissäkäyntejä, käytetyjä lääkkeitä, muiden perheenjäsenten sairastamista ja vanhempien poissaoloja työstä.

Opetusta henkilöstölle

Tutkimuspäiväkodeissa tutkijalääkärit kävivät diasarjan avulla läpi lasten tavalliset tulehdustaudit ja niiden leviämiseen vaikuttavat tekijät. Samoin diojen avulla esiteltiin interventio-ohjelma, minkä avulla infektiotautien leviämistä pyrittiin vähentämään. Hygieniaohjeita tuli noudattaa aina, koska monet taudinaiheuttajat leviävät jo ennen oireita.

Tutkimuspäiväkodeissa vaippaikäiset lapset hoidettiin omissa ryhmissään, koska tässä ryhmässä sairastavuus on suurta ja tulehdukset leviävät helposti. Tutkimuspäiväkodeissa tehostettiin käsienpesua ja opetettiin käsienpesutekniikka. Kädet tuli pestä päiväkotiin tullessa, ennen ruokailua, WC:ssä käynnin tai vaipanvaihdon jälkeen ja nenän pyyhkimisen jälkeen. Henkilökunta pesi kätensä tietenkin sen jälkeen, kun oli vaihtanut lapselle vaipan tai auttanut lasta WC:ssä käynnissä. Vaipanvaihdolle järjestettiin oma paikka ja vaipanvaihtotekniikka opetettiin.

Uusia sääntöjä lapsille

Yksi hoitaja jakoi ruuan, eikä hän samanaikaisesti osallistunut lasten hoitoon. Lapsille korostettiin, ettei toisen ruokaa saanut syödä. Lapset saattoivat osallistua myös ruuan pois keräämiseen. Lasten hampaiden pesu lopetettiin, koska lapset pesevät helposti samalla myös WC-lavuaarin ja kaverinsa hampaat, mikä tietenkin lisää taudinaiheuttajien leviämistä.

toisen palstan alkuun

Karieksen syntyyn osallistuvan Streptococcus mutans-bakteerin esiintyvyyttä tutkittiin seurannan alussa ja lopussa. Se pysyi samana sekä tutkimus- että kontrollipäiväkodeissa.

Kosteat pinnat sekä lelut ja tavarat, jotka lapset laittavat suuhunsa, puhdistettiin päivittäin. Viikoittain pestiin lattiat, matalat hyllyt ja ovenrivat. Leluja, joita ei voitu pestä, vuoroteltiin, ts. laitettiin korkealle hyllylle kuivumaan muutamaksi päiväksi. Jokaisella lapsella oli oma patja päiväunia varten. Henkilökuntaa kehotettiin jäämään pois tulehdustaudin alussa tartuttavuuden ollessa suurimmillaan. Kontrollipäiväkoteihin ei annettu opetusta eikä interventio-ohjeita, lasten ja henkilökunnan sairastavuutta seurattiin samalla lailla kuin tutkimuspäiväkodeissa.

Tutkimuspäiväkodeissa sairaspäivien osuus hoitopäivistä oli 3,7 prosenttia ja kontrollipäiväkodeissa 4,3 prosenttia, mikä tarkoittaa sairauspoissaoloissa noin 15 prosentin alenemaa. Kahdeksassa kymmenestä päiväkotiparista tutkimuspäiväkodissa sairastavuus oli alhaisempi kuin kontrollipäiväkodissa ja vain kahdessa parissa sairauspoissaolot olivat kontrollipäiväkodeissa vähäisemmät toimenpidepäiväkoteja.

Korvatulehdukset vähenivät

Seurannassa oli mukana 788 lasta tutkimuspäiväkodeissa ja 738 lasta kontrollipäiväkodeissa. Infektio-oireista lapsilla oli eniten nuhaa ja yskää. Tutkimuspäiväkodin lapsilla oli nuha-, yskä-, kuume-, korvakipu-, oksennus- ja ripulipäiviä vähemmän kuin kontrollipäiväkodin lapsilla, vähenemä oli 9-30 prosenttia oireesta riippuen. Tutkimuspäiväkodin lapset sairastivat 1,08 korvatulehdusta/henkilövuosi ja kontrollipäiväkodin lapset 1,48, korvatulehdusten vähenemä oli 27 prosenttia. Mikrobilääkkeiden kulutus oli 24 prosenttia vähäisempi tutkimuspäiväkodin lapsilla kuin kontrollilapsilla, samoin lääkärissä käyntejä oli vähemmän.

Tutkimuspäiväkodin henkilökunnalla oli infektio-oireita vähemmän kuin kontrollipäiväkodeissa (19,7 oirepv/henkilövuosi vs. 22,8), kuitenkin tutkimuspäiväkodin henkilökunta oli enemmän poissa sairauden vuoksi, mikä ilmeisesti johtui suosituksesta jäädä heti tulehdustaudin alussa pois työstä. Tutkimuslasten vanhemmat olivat lapsen sairauden vuoksi töistä poissa vähemmän kuin kontrollivanhemmat (4,4 pv/henkilövuosi vs. 5,1).

Päiväkoteihin kohdistetut interventio-ohjeet tehosivat tavallisten tulehdusten ehkäisyssä. Ohjelmasta hyötyivät sekä lapset, vanhemmat että henkilökunta, joten ohjeita kannattaa toteuttaa päiväkodeissa

Taulukko: Oirepäivien määrä/henkilövuosi

Merja Möttönen, OYS

(08) 315 2011