Suomen tuki- ja liikuntaelinsairauksien epidemiologinen tutkimus hyvää

Suomen tuki- ja liikuntaelinsairauksien epidemiologinen tutkimus hyvää

Epidemiologinen tutkimus on tuki- ja liikuntaelintutkimuksen vahvimpia alueita Suomessa. Vain harvoissa maissa väestön TULE-sairastavuudesta on yhtä kattavaa tietoa kuin Kansaneläkelaitoksen Mini-Suomi -tutkimuksesta on saaatu. Mini-Suomi-tutkimus on merkittävällä tavalla lisännyt tietoa myös TULE-sairauksien riskitekijöistä. Tutkimusaineistoa on hyödynnetty pitkittäistutkimuksissa, joissa on selvitetty nivelreuman riskitekijöitä sekä selkä- ja sydänsairauksien välistä yhteyttä. Myös KELAn terveystutkimusaineistoa on hyödynnetty pitkittäistutkimuksissa sairaaloiden poistoilmoitus- ja työkyvyttömyyseläkerekisteritietoja käyttäen. KTL:n vuosittain toistetusta aikuisväestön terveystapakyselystä on saatu ainutlaatuista tietoa selkä- ja niveloireiden sekä -sairauksien esiintyvyyden kehityksestä viimeisten 20 vuoden aikana.

Kaksosia tutkimalla päästään tehokkaisiin tutkimusasetelmiin. Suomalaisen kaksosrekisterin pohjalta tehtyjen kansainvälisten yhteistyötutkimusten mukaan geneettisten tekijöiden osuus näyttää olevan selvästi suurempi kuin tunnettujen ulkoisten riskitekijöiden osuus välilevyrappeuman synnyssä. Tupakoinnin on osoitettu lisäävän välilevyrappeumaa.

Työterveyslaitoksessa on tehty lukuisia eri ammattiryhmiin kohdistuneita kontrolloituja tutkimuksia, joiden avulla on selvitetty työhön liittyviä liikuntaelinsairauksien riskitekijöitä. Monet fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät lisäävät TULE-sairauksien riskiä. Riskitekijöitä selvittäneistä pitkittäistutkimuksista merkittävimpiä on Tampereen yliopiston METELI-tutkimus, jossa 10 vuoden ajan on seurattu liikuntaelinsairauksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä metalliteollisuuden työntekijöillä.

toisen palstan alkuun

 

 

Kansainvälisesti arvioiden suomalainen liikuntaelinsairauksien epidemiologinen tutkimus on sekä määrällisesti että laadullisesti korkealla tasolla. Alalle on kehittynyt jo melko pitkään toimineita tutkijaryhmiä ja -verkkoja, joissa ongelmia on voitu lähestyä myös monitieteisesti. Tutkimuksen vahvuuksia ovat koko väestöä edustavat tutkimusaineistot, hyvät rekisteritiedot ja tulosten luotettavuutta lisäävä korkea osallistumisaktiivisuus. Suhteellisen homogeeninen ja stabiili väestö luo hyvät edellytykset pitkittäistutkimuksille, joiden kaltaisia monissa muissa maissa on vaikea tehdä. Hyvä yhteistyö ja pääsy työpaikoille mahdollistaa työhön liittyvien tekijöiden tutkimisen. Konkreettisena osoituksena suomalaisen tutkimuksen tasosta on professori Tapio Videmanin ryhmän kolmasti voittama kansainvälisesti arvostettu Volvo-palkinto.

Epidemiologisella TULE-tutkimuksella on edessä suuria haasteita. Tarvitaan ajanmukaista tietoa väestön sairastavuudesta eli määrävälein toistettuja tutkimuksia, myös terveystarkastuspohjaisia tutkimuksia. Monia TULE-sairauksien riskitekijöitä on tunnistettu, mutta määrällisistä altistumis-vaikutussuhteista on hyvin vähän tietoa. Tietoa tarvitaan muun muassa suositusten laatimiseksi sekä terveellisen työn ja työpaikkojen suunnittelua varten. Epidemiologisissa tutkimuksissa TULE-sairauksien luokittelussa on edelleen vaikeuksia. Sairauksien parempi ymmärtäminen edellyttää perustutkimusta niiden syntymekanismeista. Myös altistumisen mittaamismenetelmiä tulee kehittää. Perustutkimuksen avulla tulevaisuudessa voitaneen TULE-sairauksiinkin saada merkkiaineita, joiden avulla voidaan tunnistaa sairauksien varhaisvaiheita tai yksilöllinen herkkyys sairastua. "Biomarkkereita" voidaan hyödyntää ns. molekyyliepidemiologisessa tutkimuksessa.

Suomessa on jatkossakin hyvät edellytykset pysyä epidemiologisen TULE-tutkimuksen etulinjassa kehittämällä alan monitieteistä osaamista ja turvaamalla alan tutkimusresurssit.

Hilkka Riihimäki, Työterveyslaitos

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!