|
Epidemiologinen tutkimus on tuki- ja liikuntaelintutkimuksen
vahvimpia alueita Suomessa. Vain harvoissa maissa väestön
TULE-sairastavuudesta on yhtä kattavaa tietoa kuin Kansaneläkelaitoksen
Mini-Suomi -tutkimuksesta on saaatu. Mini-Suomi-tutkimus on merkittävällä
tavalla lisännyt tietoa myös TULE-sairauksien riskitekijöistä.
Tutkimusaineistoa on hyödynnetty pitkittäistutkimuksissa,
joissa on selvitetty nivelreuman riskitekijöitä sekä
selkä- ja sydänsairauksien välistä yhteyttä.
Myös KELAn terveystutkimusaineistoa on hyödynnetty pitkittäistutkimuksissa
sairaaloiden poistoilmoitus- ja työkyvyttömyyseläkerekisteritietoja
käyttäen. KTL:n vuosittain toistetusta aikuisväestön
terveystapakyselystä on saatu ainutlaatuista tietoa selkä-
ja niveloireiden sekä -sairauksien esiintyvyyden kehityksestä
viimeisten 20 vuoden aikana.
Kaksosia tutkimalla päästään tehokkaisiin tutkimusasetelmiin.
Suomalaisen kaksosrekisterin pohjalta tehtyjen kansainvälisten
yhteistyötutkimusten mukaan geneettisten tekijöiden osuus
näyttää olevan selvästi suurempi kuin tunnettujen
ulkoisten riskitekijöiden osuus välilevyrappeuman synnyssä.
Tupakoinnin on osoitettu lisäävän välilevyrappeumaa.
Työterveyslaitoksessa on tehty lukuisia eri ammattiryhmiin kohdistuneita
kontrolloituja tutkimuksia, joiden avulla on selvitetty työhön
liittyviä liikuntaelinsairauksien riskitekijöitä. Monet
fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät lisäävät
TULE-sairauksien riskiä. Riskitekijöitä selvittäneistä
pitkittäistutkimuksista merkittävimpiä on Tampereen yliopiston
METELI-tutkimus, jossa 10 vuoden ajan on seurattu liikuntaelinsairauksia
ja niihin vaikuttavia tekijöitä metalliteollisuuden työntekijöillä.
toisen palstan alkuun
|
|
Kansainvälisesti arvioiden suomalainen liikuntaelinsairauksien
epidemiologinen tutkimus on sekä määrällisesti että
laadullisesti korkealla tasolla. Alalle on kehittynyt jo melko pitkään
toimineita tutkijaryhmiä ja -verkkoja, joissa ongelmia on voitu
lähestyä myös monitieteisesti. Tutkimuksen vahvuuksia
ovat koko väestöä edustavat tutkimusaineistot, hyvät
rekisteritiedot ja tulosten luotettavuutta lisäävä korkea
osallistumisaktiivisuus. Suhteellisen homogeeninen ja stabiili väestö
luo hyvät edellytykset pitkittäistutkimuksille, joiden kaltaisia
monissa muissa maissa on vaikea tehdä. Hyvä yhteistyö
ja pääsy työpaikoille mahdollistaa työhön liittyvien
tekijöiden tutkimisen. Konkreettisena osoituksena suomalaisen tutkimuksen
tasosta on professori Tapio Videmanin ryhmän kolmasti voittama
kansainvälisesti arvostettu Volvo-palkinto.
Epidemiologisella TULE-tutkimuksella on edessä suuria haasteita.
Tarvitaan ajanmukaista tietoa väestön sairastavuudesta eli
määrävälein toistettuja tutkimuksia, myös terveystarkastuspohjaisia
tutkimuksia. Monia TULE-sairauksien riskitekijöitä on tunnistettu,
mutta määrällisistä altistumis-vaikutussuhteista
on hyvin vähän tietoa. Tietoa tarvitaan muun muassa suositusten
laatimiseksi sekä terveellisen työn ja työpaikkojen suunnittelua
varten. Epidemiologisissa tutkimuksissa TULE-sairauksien luokittelussa
on edelleen vaikeuksia. Sairauksien parempi ymmärtäminen edellyttää
perustutkimusta niiden syntymekanismeista. Myös altistumisen mittaamismenetelmiä
tulee kehittää. Perustutkimuksen avulla tulevaisuudessa voitaneen
TULE-sairauksiinkin saada merkkiaineita, joiden avulla voidaan tunnistaa
sairauksien varhaisvaiheita tai yksilöllinen herkkyys sairastua.
"Biomarkkereita" voidaan hyödyntää ns. molekyyliepidemiologisessa
tutkimuksessa.
Suomessa on jatkossakin hyvät edellytykset pysyä epidemiologisen
TULE-tutkimuksen etulinjassa kehittämällä alan monitieteistä
osaamista ja turvaamalla alan tutkimusresurssit.
Hilkka Riihimäki, Työterveyslaitos
|
