Tupakanpoltto saattaa aiheuttaa nivelreumaa

KELA:n autoklinikan seuranta-aineistossa voitiin 1993 osoittaa, että tupakointi merkitsee miehillä nelinkertaista riskiä sairastua seropositiiviseen nivelreumaan. Seronegatiivisen nivelreuman kohdalla eroa ei ollut. Naisilla tupakanpoltto ei merkinnyt enempää seronegatiivisen kuin seropositiivisenkaan taudin riskiä.

Runsaasti tupakoivia naisia oli tutkimusajankohtana 1960-luvun lopulla kuitenkin vähän, joten kysymys saattoi olla sattumasta. Toisaalta on mahdollista, että harvat tupakoivat naiset poikkesivat joidenkin muiden elämäntapojen suhteen edukseen niistä naisista, jotka eivät tupakoineet.

Tupakointi riskitekijänä

Tupakanpoltto on nyttemmin osoitettu nivelreuman riskitekijäksi kaikkiaan seitsemässä tutkimuksessa, joista kahdessa todettiin merkitsevä riippuvuus tupakoinnin määrän ja tautiriskin välillä. Yksi tutkimuksista perustui kaksosaineistoon, jossa toisella parikilla oli nivelreuma ja toisella ei. Osa parikeista poikkesi toisistaan myös tupakoinnin suhteen, jolloin tupakoivalla parikilla nivelreuma oli noin neljä kertaa yleisempi kuin tupakoimattomalla. Kertyneen todistusaineiston perusteella näyttää siten aivan ilmeiseltä, että tupakointi on nivelreuman riskitekijä sekä miehillä että naisilla, joskin vaikutus saattaa olla miehillä suurempi.

Keuhkosyöpä ja nivelreuma

Nivelreumapotilailla on syöpätauteja yleisesti ottaen suunnilleen yhtä paljon kuin väestössä keskimäärin. Useassa tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että keuhkosyöpää nivelreumapotilailla on merkittävästi useammin. Luonnollisin selitys tähän on se, että keuhkosyövässä ja nivelreumassa olisi yhteinen taustatekijä, tupakanpoltto.

toisen palstan alkuun

Reumafaktori ja tupakointi

Eräs välitysmekanismi nivelreuman patogeneesissa voisi olla reumafaktori. Reumafaktorilla lienee oma merkityksensä elimistön immunologisen puolustusjärjestelmän osana, mutta toisaalta sillä on nivelreumassa tulehdusreaktioita pahentava vaikutus.

Pohjois-Karjala-projektin aineistossa osoitettiin 1985 ensimmäistä kertaa, että kohonnut reumafaktoritaso usein edeltää oireisen nivelreuman puhkeamista. Havainto on voitu varmistaa usean eri tutkimuksen perusteella sekä meillä että muualla. Jos aika näytteen ottamisesta taudin alkuun on lyhyt, alle kaksi vuotta, positiivisten tulosten frekvenssi on lähes sama kuin oireisessa taudissa.

Mini-Suomi-tutkimuksessa puolestaan osoitettiin 1990, että kohonneet reumafaktoritasot liittyivät tilastollisesti merkitsevästi tupakointiin. Tupakoivien osuus oli sitä suurempi, mitä korkeampi reumafaktoripitoisuus oli. Niinpä voidaan ajatella, että tupakointi tavalla tai toisella indusoisi reumafaktoria, mikä yhdessä perinnöllisen tautialttiuden ja jonkin lisätekijän kanssa panisi tautiprosessin liikkeelle.

Antioksidantit osana

Tupakanpoltto kuluttaa elimistön antioksidanttivarastoja. Nivelreuma on tauteja, joita antioksidanttien on arveltu voivan estää. KELA:n autoklinikan seuranta-aineistossa on saatu alustavia tuloksia siitä, että matalat antioksidanttitasot edeltäisivät nivelreumaa. Edelleen on arveltu, että tupakanpoltto voisi vaikuttaa hormonitasoihin. Monet tutkijat uskovat epäsuoraan todistusaineistoon nojautuen, että matala androgeenihormonien pitoisuus olisi tärkeä taustatekijä nivelreuman etiologiassa. Suomalaiset väestöpohjaiset tutkimusaineistot tarjoavat tähänkin ratkaisun avaimet.

Tupakkatutkijan kannalta nivelreuma merkitsee vain yhtä lisuketta tupakkatautien entisestäänkin suuressa joukossa. Reumatutkijan kannalta tupakanpoltto sitä vastoin on ensimmäinen vakavasti otettava ehdokas nivelreuman etiologiseksi riskitekijäksi. Hypoteesi on biologisesti mielekäs ja sen perusteita voidaan tutkia.

Kimmo Aho, KTL

(09) 474 4260, kimmo.aho@ktl.fi

Markku Heliövaara, KTL