Salm-Net-humaanisalmonellojen laboratoriopohjainen Euroopan seurantaverkko toimii |
||
|
Yli maiden rajojen jo 1980-luvulla elintarvikkeiden
välityksellä levinneet salmonellaepidemiat olivat sysäys
yleiseurooppalaisen salmonellojen seurantaverkoston kehittämiseen.
Tällaisia epidemioita olivat mm. italialaisten suklaapatukoiden
välittämä Salmonella Napoli -epidemia, joka sairastutti
satoja ihmisiä Italiassa ja Englannissa. Kreikassa syödystä
salaatista sairastui lavantautiin 60 matkailijaa kahdeksasta maasta,
myös Suomesta. Salmonella Enteritidis FT4:llä saastunut
lihahyytelö sairastutti tuhansia erään lentoyhtiön
kansainvälisillä lennoilla matkustaneita. Saastuneiden sinimailassiementen
välittämissä ns. ituepidemioissa sairastuttiin vuonna
1994 Suomessa ja Ruotsissa Salmonella Bovismorbificansiin ja
vuonna 1995 Suomessa ja USA:ssa Salmonella Stanleyn aiheuttamiin
salmonellooseihin.
Salm-Net -ohjelman perusajatus onkin ehkäistä tehokkaan kansainvälisen seurantayhteistyön ja tiedottamisen avulla ruokavälitteisten salmonellatartuntojen syntymistä ja leviämistä. Perustietokanta on pystytetty keräämällä verkkoon kuuluvista Euroopan maista salmonellatiedot viideltä edeltävältä vuodelta. Tiedoston täydentämisen on tarkoitus jatkua ajantasaisesti ja standardoidusti sähköisesti. Erityisesti epidemiat pitää saattaa osanottajien tietoon pikaisesti. Myös ohjelma itse vertaa ilmoitettuja lukumääriä aikaisempiin ja "liputtaa", jos havaitut poikkeavat odotetuista. VastuuhenkilötSalm-Net -verkon osanottajat määritellään sen toimintaohjeessa: osanottaja on joko mikrobiologi, joka vastaa salmonellojen kansallisesta referenssitoiminnasta tai epidemiologi, joka vastaa salmonellojen kansallisesta seurannasta. Useimmista maista mukana ovat molemmat. Osanottajilla on vapaa pääsy tiedostoon, mutta tiedot ovat luottamuksellisia. Neljännes- ja kokovuosittain julkaistavaksi suunniteltuihin yhteenvetoihin voidaan sen sijaan viitata vapaasti.
|
Osanottajalla ei kuitenkaan ole lupa julkaista tiedostosta mahdollisesti tekemiään "ad hoc" analyysejä ilman ao. maan (maiden) kirjallista suostumusta. Salm-Net -ohjelma on käynnistynyt vasta pari vuotta sitten, eikä vielä tällä hetkellä toimi lopullisessa muodossaan tai suunnitellussa laajuudessaan. Käynnistysvaiheessa mukaan kutsuttiin Alankomaat, Belgia, Englanti ja Wales, Espanja, Itävalta, Irlanti, Italia, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Skotlanti, Sveitsi ja Tanska. Koordinoivana keskuksena toimii Englannin kansanterveyslaitoksen yksikkö (PHLS Communicable Diseases Surveillance Centre), missä tietokantaa pidetään yllä. Rahoituksensa Salm-Net on saanut EU:n puiteohjelmasta (DG XII, Biomed 1, concerted action). Rahoitus on kattanut Lontoossa toimivan koordinoivan epidemiologin palkkauksen ja vuosittaisten kokousten kustannukset. Suomi mukana epävirallisestiSuomi on ollut Salm-Netissä mukana epävirallisena jäsenenä vuoden 1996 puolivälistä. Jo tämä aika on osoittanut, ettei jäsenyys ole "paperijäsenyyttä", vaan vaatii aktiivisesti voimavaroja. Salm-Netistä lähetetyt tiedustelut tulevat usein "urgent" telefaxeina myöhään perjantai-iltapäivällä. Kysytyt tiedot ovat pääsääntöisesti sellaisia, että ne ovat saatavissa suolistobakteriologian laboratorion tiedostoista. Ajantasaisesti täydennetty tietokanta kotimaassa ja ulkomailla hankituista salmonellatartunnoista onkin mahdollistanut varsin tarkkojen epidemiologisten tietojen annon. Suomen reagointikyky on saanut kiitosta. Kolmisen vuotta sitten Suomessa lopetettiin ulkomaista alkuperää olevien salmonellakantojen tarkka tyypittäminen osittain. Kun ajatellaan pelkästään Suomea, on päätös varmaan järkevä. Jatkossa päätös kuitenkin saattaa heikentää Suomen panosta Salm-Net-yhteistyössä, jossa kaikki muut EU-maat seuraavat varsinkin ns. kananmunasalmonelloosin (Salmonella Enteritidis) epidemiologiaa erityisen tehostetusti. Suomeen tuotujen ulkomaisten salmonellakantojen tyypitysvalmiuksien mahdollinen lisääminen saattaakin siten tulla uudelleen arvioitavaksi. Anja Siitonen, KTL (09) 47 441, anja.siitonen@ktl.fi |
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||