|
Tippuri on vähentynyt kaikkialla länsimaissa
vuosikymmenen aikana. Erityisen nopeaa taudin väheneminen on ollut
Pohjoismaissa. Vielä viime vuosikymmenen puolivälissä
Suomessa todettiin lähes 6 000 bakteriologisesti varmennettua tippuritartuntaa,
kun niitä kymmenen vuotta myöhemmin raportoitiin enää
349. Vaikka itse tauti on harvinaistunut, on sen aiheuttajan, gonokokin,
lääkeresistenssi koko ajan lisääntynyt.
Suomessa siirryttiin vuonna 1989 käyttämään siprofloksasiinia
tippurin primaarilääkkeenä, missä tehtävässä
se syrjäytti yli neljä vuosikymmentä palvelleen penisilliinin.
Fluorokinolonit, joista tehokkaimpana siprofloksasiini, ovatkin nykyään
suositelluin bakteerilääkeryhmä komplisoitumattoman tippurin
hoidossa kaikkialla maailmassa.
Varhaisin fluorokinolonivalmiste (rosoksasiini), joka ensimmäisenä
otettiin tippurilääkkeenä käyttöön Filippiineillä,
oli siprofloksasiinia selvästi heikkotehoisempi ja niinpä
sille resistenttejä gonokokkikantoja kehittyi nopeasti. Resistenssi
kehittyi myös norfloksasiinin, teholtaan lähes siprofloksasiinin
veroisen lääkkeen, laajamittaisesta käytöstä
tippurin hoidossa Ruandassa. Tutkijat arvioivat, että siellä
resistenssin kehittymistä nopeuttivat hoidon kontrolloinnin puutteesta
johtuneet liian pienet lääkeannokset.
Ensimmäinen siprofloksasiinille resistentti gonokokki kuvattiin
vuonna 1994 Espanjassa. Kannan pienin estävä siprofloksasiinipitoisuus
oli yli 32 g/ml, kun se gonokokilla normaalisti on noin 0,03 g/ml. Raportissa
ei kerrottu, millä lääkkeellä potilasta oli hoidettu
ja mikä oli hoidon tulos.
toisen palstan alkuun
|
|
Kaksi vastaavan resistenssitason omaavaa kantaa
todettiin Suomessa vuonna 1995, mutta näidenkään hoitotuloksesta
ei ole tietoa. Suositellulla siprofloksasiiniannostuksella (500 mg,
p.o.) saavutetaan farmakologisten tutkimusten mukaan noin sata kertaa
herkän gonokokin MIC-arvoa korkeampi lääkkeen kudospitoisuus
(3 g/ml). Edellä mainittujen gonokokkikantojen siprofloksasiinin
sietokyky kuitenkin ylittää tämän kymmenkertaisesti,
joten tällaisen kannan aiheuttaman taudin hoito siprofloksasiinilla
epäonnistuu hyvin todennäköisesti.
Vaikka tippuri on nykyään harvinainen tauti Suomessa, on
nyt todennäköisempää kuin koskaan, että taudin
aiheuttaja on resistentti monille eri bakteerilääkkeille.
Siprofloksasiini on toistaiseksi osoittautunut tehokkaaksi lääkkeeksi
komplisoitumattoman tippurin hoidossa. Gonokokki kuitenkin kykenee kehittämään
sietokykyään tälle lääkkeelle yli tuhatkertaisesti
- yli sen rajan, jonka toisella puolen lääkkeen teho teoriassa
ei enää riitä. Valtaosa Suomessa todetuista gonokokkitartunnoista
saadaan ulkomailla, ja siksi täällä ei juurikaan voida
vaikuttaa bakteerin reistenssitilanteeseen. Hoidon tehon varmistamiseksi
on syytä edelleen tutkia jokaisen maassa eristetyn gonokokkikannan
lääkeherkkyys.
Antti Nissinen, Keski-Suomen keskussairaala
(014) 691 811
Pentti Huovinen, KTL
Matti Jahkola, KTL
Helinä Järvinen, KTL
Oili Liimatainen, TYS
Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä
(FiRe)
|