|
Tietoteknologia ja telematiikka ovat tulleet kiinteäksi
osaksi työtä ja työn kehittämistä. Teknologian
ja telematiikan kehitysvauhti on nopeutunut. EU:n vihreässä
kirjassa "Elää ja tehdä työtä tietoyhteiskunnassa
- ihmiset etusijalle" on arvioitu, että työelämän
teknologiasta uusiutuu kymmenen vuoden aikana 80 prosenttia. Kehitys
ja sen nopeus synnyttävät monia uhkakuvia tulevaisuudesta,
mutta antavat myös mahdollisuuksia. Korkeatasoinen tietoteknologinen
ja telemaattinen osaaminen ja osaava henkilöstö antavat välineitä
kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoa,
toimintaprosesseja, asiakkaan saamaa palvelua sekä itsenäistä
suoriutumista ja ihmisten omatoimisuutta omasta terveydestä, toimintakyvystä
ja hyvinvoinnista huolehtimisessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sosiaali-
ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian
toteuttamisen. Strategia valmistui viime vuonna (STM/ Työryhmämuistio
1995:27) ja linjasi joukon tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta keskeisiä
toiminnallisia tavoitteita: kohti tietoyhteiskuntaa, palvelun porrastuksesta
saumattomiin hoito- ja palveluketjuihin, kunta sosiaali- ja terveydenhuollon
verkostoitumisen perusta, moniuloitteiset tietoverkot ovat verkostoitumisen
edellytys, kansalaisen ja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantaminen,
osaava ja jaksava henkilöstö, tiedon ja osaamisen monipuolinen
hyödyntäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiatutkimuksen
ja osaamisen edistäminen ja hyvinvointiklusterin vahvistaminen.
Strategia toteutuu monitasoisen verkostomaisen prosessin avulla. Se
edellyttää yhteistyötä ja -toimintaa monella eri
tasolla. Ne mahdollisuudet, jotka tietoyhteiskuntakehitys antaa toimintojen
kehittämiselle tulisi tunnistaa. Tulisi myös ennakoida uhkakuvat
ja syrjäytymistä tai eriarvoisuutta aiheuttavat kehitysprosessit.
Monessa tapauksessa tietoyhteiskunnan mahdollisuudet ovat paras lääke
syrjäytymistä vastaan, kun se vain osataan ennakoida proaktiivisesti.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkojen, laitosten ja
virastojen tulee ottaa uudet välineet avuksi toimintojen ja työn
kehittämiseen.
toisen palstan alkuun
|
|
Alueelliset pilottihankkeet ovat uuden teknologian
käytön testipenkkejä. Konkreettisiin alueellisiin teknologian
avulla toteutettaviin kehittämisprojekteihin ensimmäisellä
hankekierroksella on kohdennettu noin 3,5 mmk. Keskeisinä kehittämiskohteina
ovat saumattomat hoito- ja palveluketjut. Asiakaskohtaisten saumattomien
palveluprosessien kehittäminen on keskeisiä haasteita niin
palveluja tuottavan organisaation ja henkilöstön kuin asiakkaan
kannalta. Teknologia ja telematiikka, telemedisiina antavat mahdollisuuden
kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä
työnjakoa. Telematiikka antaa myös mahdollisuuksia erikoissairaanhoidon
yksikköjen uudenlaiseen yhteistyöhön ja erikoistumiseen.
Tärkeä on myös saumattomuus sosiaalipalveluihin.
Palveluprosessien joustavuuden ja laadun kehittämisen ohella
tietoteknologia ja telematiikka antavat entistä parempia välineitä
ehkäisevään toimintaan ja itsenäiseen suoriutumiseen.
Koti sisältää jo tänään runsaasti erilaista
jokapäiväistä elämää helpottavaa tekniikkaa
ja monet asioinnit voidaan huolehtia sähköisesti. Monien tautien
hoitoon ja ehkäisyyn on jo kehitteillä teknologisia välineitä,
joissa asiakas itse seuraa, lääkitsee ja kuntouttaa itseään.
Ehkäisevään toimintaan kehittyvä teknologia on mittava
haaste, mutta myös mahdollisuus, koska se vähentää
palvelujärjestelmään kohdistuvaa kasvavaa tarvetta.
Valtakunnallisesti STM panostaa mm. saumattomiin palveluketjuihin,
asiakaskortin kehittämiseen, tietosuojan ja tietoturvan kehittämiseen
sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos,
VTT ja Kuntaliitto ovat kehittämässä yhteistyötään
"osaavien keskusten verkostoksi". Myös tiedotukseen,
hankkeiden verkostomaiseen työhön, koulutukseen ja arviointiin
tullaan suuntaamaan resursseja.
Teknologian käyttöönottoa ei tule nähdä pelkästään
teknisenä uudistuksena. Se on voimavara, joka tulee ottaa käyttöön
kehittämään asetettuja toimintatavoitteita.
Hannu Hämäläinen, Sosiaali- ja terveysministeriö
|