Suomi on lähes salmonellavapaa maa

Kotimaiset tartunnat

Kotimaassa saatuja salmonellatartuntoja seurattiin viime vuonnakin suurella mielenkiinnolla. Olihan EU:hun liittymisen myötä vieläkin ilmassa huoli salmonelloosien mahdollisesta lisääntymisestä varsinkin, kun vuonna 1995 kotimaisia tartuntoja oli varsin runsaasti, noin 1 200. Huoli oli aiheeton: kotimaassa saatuja laboratoriossa varmistettuja tartuntoja oli vain 527. Määrä oli alhaisin sitten vuoden 1985 (Kansanterveys 3/1996). Todetut tapaukset olivat melko tasaisesti jakaantuneet koko vuodelle. Niiden huippu oli elo-syyskuussa kuten useina aiempinakin vuosina.

Viime vuosien yleisimmät kotimaisia tartuntoja aiheuttaneet tyypit ovat olleet: Typhimurium FT 1, Enteritidis FT1, Enteritidis FT4 ja Infantis. Näiden määrät laskivat vuodesta 1995. Typhimurium FT 1 ja Infantis esiintyvät endeemisinä pienessä osassa tuotantoeläimiämme. Mistä Enteritidis FT 1 ja 4 tulevat, on arvailujen varassa. Ne voivat liittyä tuontielintarvikkeisiin tai olla sekundääri-infektioita ulkomaisista tartunnoista, sillä nämä tyypit ovat ulkomailla kärjessä.

Turkiseläinten rehua kontaminoiva Poona aiheutti viime vuonna kaksi rypästä (yhteensä 20 tapausta). Se on serotyyppikirjossa selvästi uusi tulokas. Poona aiheutti 1995 vain kaksi tapausta. Edellisen vuoden ituepidemian aiheuttanutta Stanleytä löytyi 16 myös 1996. Tällä kertaa Stanleyt eivät kuitenkaan molekyylityypityksen ja mikrobilääkeherkkyyksiensä perusteella osoittautuneet olevan edellisen vuoden itukantaa.

Kaikkiaan 45 erilaista serotyyppiä aiheutti kotimaiset salmonelloosit. Usein vastaavaa serotyyppiä löytyy ulkomaisista tartunnoista, kuten Anatum, jota oli yksi kotimainen ja 25 ulkomaista tartuntaa, Meleagridis (1/20), Oranienburg (3/19), Othmarschen (1/5) tai Senftenberg (1/27). Myös näistä osa on voitu saada Suomessa sekundääritartuntana. Mutta mistä kotimaassa saadaan esim. Cerro, Chailey, Goldcoast, Hull, Kiambu, Litchfield, Uganda tai ssp. IIIb 50:r:z tai ssp. IIIb 61:+:- ? Harvinaisten salmonellojen lähteitä voivat olla mausteet, siemenet ja koirien puruluut. Tällä hetkellä salmonellatietous on hajallaan monessa eri laitoksessa, joten helposti ei selviä, mikä näiden harvinaisten serotyyppien osalta oli esim. eläin, mauste, tai eläinrehutilanne.

Pieniä rypäitä

Vaikka kotimaiset salmonelloosit olivat selvästi vähentyneet edellisestä vuodesta, eikä laajoja epidemioita ilmaantunut, todettiin pieniä kotimaisia tartuntarypäitä 10 (2-11 tapausta). Tammikuun lopulla Pohjanmaalla puhkesi erään sairaalan lastenosastolla kaksi vastasyntynyttä, kaksi hoitajaa ja kaksi perheenjäsentä tartuttanut Typhimurium var Copenhagen FT 135 tyypin salmonelloosiryväs. Tartunnan epäillään alkaneen synnyttäneestä äidistä, mutta infektiolähdettä ei saatu selville. Onneksi vastasyntyneiden osasto oli lähes tyhjä ja tartunta saatiin nopeasti kuriin. Sairaalan lääkärit tekivät tapauksesta esimerkillisen selvityksen.

Huhtikuussa vesikilpikonnia

Huhtikuussa vesikilpikonnat välittivät Stanley-infektion viidelle ihmiselle Joensuun seudulla. Jo helmikuussa yksi henkilö oli saanut Stanley-tartunnan. Kannan arveltiin olevan peräisin vesikilpikonnista sen perusteella, että sekä kilpikonnien allasvedestä että ihmisistä eristetyt kannat olivat samanlaiset mikrobilääkeherkkyyksiltään.

Kesällä urheilujuoma ja koiranpentu

Kesä- heinäkuussa todettiin harvinaisen serotyypin 6,7:-:- aiheuttama salmonelloosi kahdella henkilöllä, jotka eivät olleet hiljan käyneet ulkomailla. Urheilujuoma oli yhteinen tekijä ja siitä eristettiin saman serotyypin salmonella. Saastunut valmiste-erä vedettiin nopeasti pois markkinoilta, eikä lisää tapauksia löytynyt.

Heinä-elokuussa 11 henkilöä sai serotyyppi Poonan aiheuttaman salmonelloosin Pohjanmaalla. Tartunnan saaneista suuri osa oli samasta perheestä tai heidän sukulaisiaan. Infektion levittäjäksi epäiltiin perheen koiranpentua, mistä myös eristettiin Poona. Pentu oli syönyt kuolleen rotan. Samaan aikaan Poonaa eristettiin myös turkiseläinten rehusta.

Positiivisten näytteiden perusteella Poona-epidemia uhkasi paisua lähes kaksinkertaiseksi. Seitsemän henkilöä, jotka olivat antaneet ulostenäytteen elintarvikeopiskeluja varten, oli kuitenkin terveitä. Heräsi epäily näytteiden kontaminoitumisesta laboratoriossa. Kaikkien seitsemän uusintanäyte olikin negatiivinen. Osoittautui myös, että kyseinen laboratorio oli helpottaakseen ja nopeuttaakseen työtään, muuntanut salmonellaviljelyn menettelytapoja siten, ettei rikastusputkia suljettu yksitellen vaan peitettiin yhteisellä muovikelmulla. Kaikkien seitsemän näytteet oli viljelty samana päivänä perättäisiin putkiin yhden Poonaa sisältävän näytteen jälkeen.

Syksyllä ulkomaan tuliaisia ja EU-kanaruokaa

Marraskuu oli vilkkain salmonellahälytysten osalta. Helsingissä eräässä lastentarhassa sai seitsemän lasta ja kaksi hoitajaa Enteritidis FT 1:n aiheuttaman salmonelloosin. Bakteeri tuli yhden lapsen ulkomaan tuliaisena. Marraskuussa löytyi myös kaksi Infantis-tapausta; äiti ja lapsi, jotka olivat juoneet pastöroimatonta maitoa. Varmuutta siitä, oliko infektiot peräisin maidosta, ei ole.

Marraskuussa Turun seudulla kaksi ihmistä epäili saaneensa mahavaivansa Englannista tuotetusta, puolivalmisteena pakastetusta "Kievin kanasta". He olivat noudattaneet minuutilleen pakkauksessa olleita valmistusohjeita. Kyseisen firman kanatuotteista (Kievin kana, chicken nuggets, Gordon bleu-pihvi) löytyi yhteensä viittä eri salmonella-serotyyppiä: Enteritidis FT 4, Typhimurium FT 120, Indiana, Hadar ja Virchow. Tuotteet oli tuonut maahan elokuussa toimintansa lopettanut firma. Niiden virheellisyydestä annettiin moneen maahan levitetty Rapex-tiedote.

toisen palstan alkuun

On vaikea arvioida, paljonko kyseiset tuotteet aiheuttivat sairastumisia. Hadaria oli 1995 kolme kotimaista tapausta ja 1996 12, joista seitsemän oli elo-marraskuussa. Virchowia oli 1995 15 ja 1996 myös 15. Vuoden 1996 Virchoweista 10 oli elo-marraskuussa. Typhimurium FT 120:tä oli yksi kotimainen tapaus maaliskuussa. Indianaa sen sijaan ei ollut yhtään kotimaista tapausta kumpanakaan vuonna. Elintarvikeasiantuntijoiden mukaan valmistajan antamat kypsennysajat olivat riittämättömät tappamaan salmonellan tuotteen sisältä. Näyttääkin siltä, että suomalaiset ovat tottuneet kuumentamaan siipikarjatuotteet perusteellisesti ja pahemmilta sairastumisilta vältyttiin.

Ituja

Kuopion seudulla kolme ihmistä sairastui Typhimurium FT 4 -infektioon. He olivat osallistuneet idätyskurssille ja sama serotyyppi löydettiin myös kurssilla idätetyistä mung-pavun iduista. Kurssin vetäjä oli ostanut siemenet kuopiolaisesta kaupasta jo vuotta aikaisemmin. Salmonellapositiivisia mung-pavun siemeniä tai ituja ei löydetty kaupoista. Kysymys ei voinut olla kovin kontaminoituneesta siemenerästä, sillä edellisen vuoden kaltaiselta laajalta ituepidemialta vältyttiin; Typhimurium FT 4 -tapauksia oli 1996 vain nämä kolme eikä edellisenä vuonna yhtään.

Marras- joulukuussa Joensuun seudulla kolme ihmistä sai Mikawasiman aiheuttaman salmonelloosin. He kaikki olivat ruokailleet samassa ruokalassa. Tartunnanlähdettä ei kuitenkaan löydetty. Sama serotyyppi vaivasi ihmisiä samalla seudulla jo neljä vuotta aikaisemmin, vieläpä samaan aikaan vuodesta; silloinkaan ei lähdettä löytynyt. Edellisten lisäksi Mikawasimaa todettiin eri puolilta Suomea viime vuonna kahdeksan tapausta ja toissa vuonna seitsemän. Tullilaboratorio on eristänyt sen 1993 espanjalaisesta timjamista ja turkkilaisesta aniksesta. Muita eläin- tai kasviseristyksiä emme saaneet tietoomme.

Joulukuussa tinkimaitoa

Joulukuussa alkoi vuoden toinen tinkimaito- ja Poona-epidemia: Pohjanmaalla joulukuun alkupuolella sairastui hoitaja ja kaksi lasta. Toinen lapsista (3-vuotias) sairasti veriripulia pari viikkoa. Ruokakyselyssä selvisi, että perheessä käytettiin pastöroimatonta maitoa. Tilalta, mistä maito oli ostettu, löytyi Poonaa sekä ihmisistä että eläimistä. Infektioepidemiologisen yksikön saaman tiedon mukaan tilalla oli yhteyksiä läheiseen turkistarhaan, minkä rehusta Poonaa oli löytynyt syksyllä. Samaan aikaan Poonaa löytyi myös ketunrehusta sekä toiselta maatilalta. Kaikkiaan Poonaa löytyi joulu- tammikuussa yhdeksältä ihmiseltä, joista osa oli oireettomia kantajia. Turkistarhaseuduilla Poona-riski on edelleen, sillä myös tämän vuoden puolella turkiseläinrehusta on löytynyt Poonaa sekä tammi- että helmikuussa.

Ulkomaiset tartunnat

Ulkomailla saatujen tartuntojenkaan määrä ei viime vuonna oleellisesti muuttunut edellisestä; 1995 laboratorioon tuli varmistettavaksi 1 491 ja 1996 1 581 tapausta. Tämä on noin kolme neljäsosaa kaikista ulkomaisista tartunnoista.

Yleisimmät salmonellatyypit olivat Enteritidis FT4 ja FT1. Noin kolmasosa ulkomailla saaduista salmonellatartunnoista on ollut kahtena viime vuotena näiden tyyppien aiheuttamia. Jos faagityypitystä ei oteta huomioon, Enteritidis aiheutti noin 45 prosenttia kaikista ulkomailla saaduista tartunnoista. Typhimuriumia löytyy kymmenisen prosenttia ulkomaisista tartunnoista. Kauko-Idän maista tuli vuoden aikana neljä Typhi-tartuntaa, Paratyphi A:ta tuli yksi Indonesiasta ja B:tä kaksi Turkista ja yksi Espanjasta.

Muistoja laivan Espanja-viikoilta

Maaliskuun puolivälin jälkeen laboratorioon alkoi tulla eri puolilta Suomea Typhimurium var Copenhagen kantoja (Kansanterveys 5/1996). Niitä tuli huhtikuun lopulle asti. Näiden yhteisenä tekijänä oli laivaristeily maaliskuussa. Todettuja tartuntoja oli kaikkiaan 25, joista 19:llä oli faagityyppi NT ja kuudella 12. Lähdettä ei saatu selvitetyksi, mutta Espanja-viikkojen jotakin ruokaa epäiltiin syylliseksi.

Toukokuussa 22 keskisuomalaisella todettiin Enteritidis FT NST -tartunta Viipurin matkan jälkeen. Salmonellan lähteeksi epäiltiin smetanaa, mutta tätä ei pystytty varmistamaan. Touko- kesäkuussa joensuulaisten Unkarinmatkan jälkeen todettiin viisi Saintpaul-tapausta. Lähdettä ei tiedetä.

Heinäkuussa todettiin kahdeksan Enteritidis FT 4 -tapausta keskisuomalaisen seurueen Unkarin matkan jälkeen. Aluksi lentokoneen ruokaa epäiltiin tartunnan lähteeksi, mutta tarkemmissa selvityksissä ilmeni, että sairastuneet olivat käyttäneet ainakin kahden lentoyhtiön koneita. Tartunnanlähde jäi selvittämättä.

Lopuksi

Suomen toinen EU-vuosi vahvisti uskoa Suomen mahdollisuuksista pysyä "salmonellavapaana" maana. Omavalvontaan on syytä kuitenkin panostaa edelleen, mistä muistutuksena oli sekä laivojen Espanja-viikoilta saadut salmonelloosit että Englannista tuotujen kanatuotteiden sisältämät salmonellat.

On myös hyvä muistaa kilpikonnia, liskoja ja käärmeitä käsitellessä, että salmonella kuuluu varsin usein niiden suolen normaalibakteeristoon. Pastöroimaton maito oli 1950-luvulla yleinen salmonellaepidemioiden levittäjä. Nyt sen lisääntynyt käyttö näyttää tuovan uudelleen myös maitoperäiset epidemiat maahamme. Etenkin salmonellainfektiolle herkimpien ihmisten (lapset, vanhukset ja immunopuutteiset) olisi syytä välttää pastöroimatonta maitoa.

Ritvaleena Puohiniemi, KTL

Anja Siitonen, KTL

(09)-47 441, anja.siitonen@ktl.fi