Uusi ravitsemuskertomus 1996

Ravitsemuskertomus on kaksi vuotta sitten käynnistyneen ravitsemuksen seurantajärjestelmän tärkein julkaisu. Sen avulla seurantajärjestelmä toteuttaa päätarkoitustaan - koota, yhdistää, jalostaa ja välittää sellaista suomalaisten ravitsemusta ja ruokatottumuksia kuvaavaa tietoa, jolla voidaan edistää ravitsemus- ja terveyspoliittisia ohjelmia ja päätöksentekoa.

Tiedot yksissä kansissa

Ravitsemuskertomus sisältää päätuloksia Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja tilastoista. Sen liitteenä on suomalaisten tiedon tuottajien ja kerääjien sekä ravitsemusasioita käsittelevien järjestöjen yhteystiedot.

Ravitsemuskertomus on kätevä hakuteos ravitsemusalan tiedon tarvitsijalle. Julkaisu on tarkoitettu niin poliittisille päättäjille kuin ravitsemuspolitiikkaa toteuttaville viranomaisillekin. Ravitsemuskasvatusta toteuttavissa järjestöissä sekä terveys-, sosiaali- ja ravitsemusalan oppilaitoksissa julkaisulle löytyy käyttäjiä. Ravitsemuskertomus on hyödyllinen tietolähde myös elintarviketeollisuudelle ja -kaupalle, joukkotiedotusvälineille, sekä alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä suurtalouksien ruokahuoltoa järjestäville.

Ravitsemuksen seurantajärjestelmän toinen vuosiraportti, Ravitsemuskertomus 1996 on nyt valmistunut täydentämään viime vuoden helmikuussa julkaistua ensimmäistä ravitsemuskertomusta (Ravitsemuskertomus 1995), jossa keskityttiin tarkastelemaan kansantautien ja niiden riskitekijöiden esiintymistä väestössä sekä ravintoaineiden saannin ja elintarvikkeiden kulutuksen muutoksia.

toisen palstan alkuun

Uusi ravitsemuskertomus sisältää yleistä ravitsemustilannetta kuvaavien tietojen lisäksi tutkimustuloksia ravintokäyttäytymisen sosioekonomisesta vaihtelusta ja syömisen muista sosiaalisista ja kulttuurisista ulottuvuuksista. Ajankohtaisteemoiksi on valittu mm. ruoan mikrobiologinen turvallisuus,ruoka-allergiat ja -yliherkkyydet sekä ruoka terveyden edistäjänä.

Moderni ruokavalio ei aina terveellisin

Huonot elintavat näyttävät kasautuvan alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Lihavuus on yleisintä vähiten koulutettujen ryhmässä - eivätkä erot viime vuosina näytä ainakaan kaventuneen. Ruokatottumukset ovat kuitenkin parin vuosikymmenen aikana muuttuneet terveellisempään suuntaan kaikissa sosiaaliryhmissä. Ravintoaineiden saannissa sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat häviämässä. Silti ravintoaineet saadaan eri lähteistä ja ruokatottumukset vaihtelevat sosiaaliryhmittäin.

Ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään kasvisten käyttöä. Runsas kasvisten käyttö kuuluukin hyväosaisten suosimaan moderniin ruokavalioon. Kaikilta osiltaan moderni ruokavalio ei kuitenkaan ole perinteistä ruokavaliota terveellisempi. Esimerkiksi perinteiseen ruokavalioon kuuluvan leivän ja yleensäkin viljatuotteiden kulutus on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana, vaikka vilja on mitä parhain kuidun ja monien muidenkin ravintoaineiden lähde.

Lahti-Koski M. Ravitsemuskertomus 1996. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B1/1997, Helsinki 1997, 90 sivua, ISBN 951-740-050-0. Tilattavissa KTL:n ravitsemusosastosta, puhelin (09) 474 4590, fax (09) 474 4591. Hinta 89,60 mk/kpl (sis. alv ja postituskulut). Suuren suosion saaneesta Ravitsemuskertomus 1995 -julkaisusta (ISBN 951-740-019-5) on otettu lisäpainos, hinta 80,-. Tilaa molemmat !

Marjaana Lahti-Koski, KTL

(09) 474 4759, marjaana.lahti-koski@ktl.fi