Hyttyset levittävät virustauteja Suomessa

SIN-virusta levittävät loppukesän hyttyset, lintuhyttyset (Culex) ja elohyttyset (Culiseta), eikä juhannushyttysten (Aedes) suuret räkkäparvet. Luonnossa virus kiertää etupäässä linnuissa, mutta vasta-aineita on löydetty myös nisäkkäistä, mm. karhuista. Levittäjähyttyset aikuistuvat vasta heinäkuussa, Pogostan tautia tavataankin ainoastaan heinäkuun viime viikosta syyskuun lopulle. Muulloin tautitapauksiin on syytä suhtautua kriittisesti, mutta varmistettuina ne antavat viruksen kiertoon tärkeätä lisävalaistusta.

HYVOL:issa on saaliiksi saatu vuodesta 1974 alkaen yhteensä 2 195 diagnoosia eli vuosina 1981-1996 keskimäärin 136 vuodessa (insidenssi 2,7 / 100 000). Viruksen yleisyys vaihtelee tavattomasti vuodesta toiseen. Minivuosi oli 1987, jolloin HYVOL löysi vain yhden tapauksen (turkulainen laboratorio tosin peräti 9). Pahin epidemia koettiin 1995, jolloin tehtiin kaikkiaan 1 282 diagnoosia. Todellisuudessa tapauksia on varmaan moninkertaisesti, läheskään kaikista ei seronäytteitä saada. Osalla (mm. lapsilla) tauti saattaa olla hyvin lievä, osalla oireet ovat niin tyypilliset, ettei serovarmistusta pidetä tarpeellisena. Joskus havahdutaan peräämään serodiagnoosia liian myöhään nivelkipujen jatkuttua kuukausikaupalla.

Epidemiat aallokon rytmissä

Taudin esiintyminen on ainakin tähän asti noudattanut meren aaltojen 7-rytmiä, epidemioita vuosina 1974, 1981, 1988 ja 1995. Viimeksimainitun vuoden tapaustulva johtuu tosin osin teknisistä seikoista, HYVOL:ssa otettiin käyttöön antoisa IgM EIA-testi, jossa yksittäisseerumilla, vieläpä melko myöhäisellä, päästään diagnoosiin. Mutta nivelvaivaisten reumafaktori saattaa joskus häiriköidä. Keskiarvoihin ei muutama väärä diagnoosi juuri vaikuta, mutta yksittäinen potilas, jonka nivelvaivojen syyksi kliinikko virheellisesti epäilee Pogostan tautia ja virologi vielä yhtyy harhaan, saa luultavasti pitkään penätä oikeata hoitoa kipuihinsa.

toisen palstan alkuun

Taudin tarkka epidemiologinen ajoitus ilman sairastumispäivätietoa ei IgM-testiä käytettäessä useinkaan onnistu. Tiedon korvaaminen näytteenottopäivällä johti (vuonna 1995) yli 14 vrk:n (keskimäärin 22, maks. 61 vrk:n) "myöhästymiseen" 25 %:ssa niistä 485 tapauksesta, joissa sairastumispäivä oli tiedossa. Varmaan vielä paljon suurempi virhe keskimäärin oli niiden Pogosta-diagnoosien kohdalla (797 kpl), joissa sairastumispäivätieto puuttui.

Itärajalta Pohjois-Karjalasta tauti keksittiin ja siellä sitä runsaimmin esiintyykin, Ilomantsissa joka kolmas täysikäinen on seropositiivinen. Tautitapauksia on löytynyt maan kaikista kolkista Ahvenanmaata ja Perä-Lappia lukuunottamatta. Pogosta on yhtä yleinen miehillä ja naisilla aina 45. ikävuoteen asti, mutta ahkerasti marjassa ja sienessä käyvät mummot ovat vaareja suuremmassa vaarassa.

Inkoo-virusta kuukausi juhannuksesta

Vähemmän tunnettu, mutta edellistä taudinaiheuttajaa kymmenkerroin yleisempi on Inkoo-virus (INK). Aikoinaan täysi-ikäisen maalaisväestön keskiprevalenssiksi todettiin 24 prosenttia. Hyttysten ja sitä myötä virustenkin määrää kasvaa Pohjois-Suomeen mennessä, INK-prevalenssi kaksin-kolminkertaistuu ja Lapin koltista lähes jokainen infektoituu jo ennen 20. ikävuottaan. Virusta esiintynee tavallisina kesinä eniten vasta juhannuksen jälkeen, ehkä loppukesästäkin, mikäli hyttysiä riittää.

Aikaisemmin INK laskettiin kuuluvaksi ns. Kalifornia-aivokuumevirusten joukkoon. Vain muutama rajuhko, mutta lyhytkestoinen aivokuume on HYVOL:n haaviin jäänyt vuosien mittaan. Ekologiselta käyttäytymiseltään INK muistuttaa hyvin paljon pohjoisamerikkalaista Jamestown Canyon -virusta (JC), ja äskettäin Olli Vapalahti & Kumpp. ovat osoittaneet niiden olevan identtiset. Tiedetään, että JC synnyttää aivokuumeita, mutta muista ryhmän jäsenistä poiketen sen sairauskuvien kirjo on muita vaihtelevampi, mm. respiratoriset oireet ovat kuvassa mukana. JC aiheuttaa, jälleen muista ryhmätovereistaan poiketen, tautia etupäässä aikuisille.

Suomessa esiintyy ilmeisesti jokin muukin ryhmän jäsen, ehkä Snowshoe hare -virus, joka sekin kykenee synnyttämään tautia. Sen sijaan horkkahyttysten (Anopheles) ajoittain Suomessakin levittämän Batai (Calovo)-viruksen vasta-aineita tavataan etupäässä eläimillä, eikä tautitapauksista ole tietoa.

Markus Brummer-Korvenkontio